Varsinais-Suomen Vihreät: Tuulivoiman edistämisessä huomioitava luontoarvot

Maakuntavaltuusto päätti 13.6.2011 Varsinais-Suomen tuulivoimavaihemaakuntakaavan

käynnistämisestä. Kaavalla on tarkoitus osoittaa tuulivoimatuotantoon parhaiten soveltuvat

alueet sisämaassa sekä rannikon suurilla saarilla. Tuulivoima-alan yristysten ja kuntakentän kasvaneen kiinnostuksen seurauksena tuulivoima-alueiden osoittaminen maakuntakaavassa on erittäin ajankohtaista.

Vihreiden energiantuotannon mallissa uusiutuvista energianlähteistä painotetaan tuulivoiman ja biopolttoaineiden lisäämistä. Tuulivoiman rakentaminen maalle on nykyään taloudellisesti kannattavaa sen nauttiman tuen ansiosta, ja sen lisärakentamista rajoittaa lähinnä luvituksen hitaus. Lupien saamisen nopeuteen tulee kiinnittää huomiota, mutta ympäristönäkökulmista ja kansalaisten oikeuksista tinkimättä.

Kemiönsaarella tuulivoima myötätuulessa

”Rannikolla eli Kemiönsaaren ympäristössä tuulee tehdyn tuuliatlaksen mukaan eniten. Varsinais-Suomen liiton selvitys osoittaa, että Kemiönsaaren pääsaarelta löytyy neljä tuulivoimapuistoille soveltuvaa laajempaa aluetta ja useampi pienempi alue. Tästä syystä Kemiönsaarella on vilkasta tuulivoiman suunnittelua tällä hetkellä. Maanomistajat ovat suhtautuneet hankkeeseen suotuisasti mutta myös vastustajia löytyy. Muun muassa keskustelu suojaetäisyyksistä käy tällä hetkellä kunnassa vilkkaana, kertoo keväällä perustetun Kemiönsaaren vihreiden puheenjohtaja Cati Huhta.

Kemiönsaarella kunta on ollut aktiivinen ja tiedottanut tuulivoimahankkeista yleisessä kokouksessa. Tarkoitus on, että kunnan asukkaita jatkossakin informoidaan ahkerasti hankkeen eri vaiheissa. Aktiivista tiedottamista ja avoimuutta pidetään Kemiönsaaren Vihreissä tärkeänä ja vääriä ennakkoluuloja karsivana toimena.

Luontoselvitykset tehtävä perusteellisesti

Tuulivoimaa suunniteltaessa asiantuntevien ja perusteellisten luontoselvityksien tekemiseen tulee erityisesti panostaa, kun alueilla tehdään ympäristövaikutusten arviointi. Kemiönsaaren kautta kautta kulkee yksi Varsinais-Suomen merkittävimmistä lintujen muuttoreiteistä ja myös lepäilevien lintujen, kuten hanhien ja petolintujen lukumäärät ovat suuria. Vaikutukset muuttolintuihin ja lepakoihin, niissäkin erityisesti muuttaviin, on syytä selvittää erittäin huolellisesti. Kemiönsaaren vireillä olevien hankkeiden yhteisvaikutukset tulee ottaa huomioon YVA:ta tehtäessä. Riittävien luonto- ja muiden selvitysten avulla voidaan tuulivoiman ja luonnonsuojelun tarpeet yhteensovittaa, muistuttaa Varsinais-Suomen piirin toiminnanjohtaja Anniina Lindqvist.

Cati Huhta uskoo, että myös tuulivoimahankkeiden luontoselvitykset tehdään hyvin, sillä Kemiönsaaren kunta on laatinut kestävän kehityksen ohjelman EKO-LOOGINEN, jonka tavoitteena on paikallisten energiaratkaisujen kehittämisen lisäksi mm. rakentaa luontoa ja kulttuurimaisemaa vaaliva elinympäristö. Kemiönsaaren vihreille sopii hyvin kunnan tavoite tehdä Kemiönsaaresta ympäristöasioiden edelläkävijä vuoteen 2020 mennessä. Tätä työtä paikalliset vihreät ovat mielellään tukemassa oman yhdistyksen toiminnalla, sillä ohjelman sisällön toteutuminen on suuri apu saaristoluonnon kestävän käytön edistämisessä ja sen suojelussa.

Lisätietoja Cati Huhta, 040-566 3976 ja Anniina Lindqvist, 050-313 9571

Ställningstagande

Egentliga Finlands Gröna: Naturvärdena bör beaktas vid utbyggnad av vindkraften

Landskapsfullmäktige beslöt 13.6.2011 påbörja dellandskapsplanen för vindkraft i Sydvästra Finland. Ändamålet med planen är att ange de områden, som är lämpligast för vindkraftproduktion i inlandet och på de stora öarna vid kusten. Med anledning av vindkraftföretagens och kommunsektorns intresse är det synnerligen aktuellt att ange områden för vindkraft i landskapsplanen.

De grönas modell för energiproduktionen ur förnybara energikällor, betonar en ökning av vindkraften och biobränslen. Det är nu ekonomiskt lönsamt att bygga vindkraft tack vare de stöd, som erhålles och utbyggnaden begränsas främst av en långsam tillståndsbehandling. Uppmärksamhet bör fästas vid hastigheten i tillståndsbehandlingen, men utan att pruta på miljöaspekter och medborgarnas rättigheter.

Vindkraften i medvind på Kimitoön

Vid kusten eller på Kimitoön blåser det mest enligt en utförd vindatlas. Egentliga Finlands förbunds utredning visar att det på Kimitoöns huvudö finns fyra större områden och flere mindre områden, som är lämpliga för vindkraftparker. Därför är planeringen av vindkraft för tillfället livlig på Kimitoön. Markägarna förhåller sig positivt till planerna, men det finns också motståndare. Bland annat är diskussionen om skyddsavstånden för tillfället livlig, berättar Cati Huhta, ordförande för De Gröna i Kimitoön.

Kimitoöns kommun har varit aktiv och informerat om vindkraftplanerna vid allmänna möten. Det är meningen att befolkningen fortlöpande informeras om de olika skedena i planeringen. Information och öppenhet är viktigt och härigenom kan fördomar undvikas, anser De Gröna i Kimitoön.

Naturinventeringarna bör göras grundligt

Vid planeringen av vindkraft är det synnerligen viktigt med sakkunniga och grundliga naturinventeringar. Detta betonas i synnerhet på Kimitoön, där en av Sydvästra Finlands mest betydande flyttstråk för fåglar går. Det är viktigt att mycket noggrannt utreda inverkan på flyttfåglarna och fladdermössen, i detta fall isynnerhet de som flyttar. Också samverkan mellan flere anhängiga projekt bör beaktas, påminner Egentliga Finlands verksamhetsledare Anniina Lindqvist.

Cati Huhta tror att också naturinventeringarna görs bra, för Kimitoöns kommun har gjort ett program för hållbar utveckling EKO-LOGISKT, vars målsättning är utveckling av lokala energilösningar. Kommunens mål med att göra Kimitoön till en föregångare i miljöfrågor fram till år 2020, passar De Gröna i Kimitoön mycket bra. De lokala gröna vill gärna stöda detta arbete via den egna föreningens verksamhet, emedan förverkligandet av innehållet i programmet är betydelsefullt för befrämjandet av en hållbar användning och skydd av skärgårdsnaturen.

Vihreän liiton Varsinais-Suomen piiri ry:n syyskokous pidettiin 26.11. Kemiönsaarella. Kokouksessa valittiin puheenjohtaja ja hallitus vuosille 2012-2013, hyväksyttiin kunnallisvaalisuunnitelma sekä kannanotto tuulivoiman edistämisestä siten, että luonnonsuojelulliset arviot huomioidaan.

Kunnallisvaalien tavoitteeksi piirin osalta päätettiin kasvattaa valtuutettujen määrää niissä kunnissa, joissa nykyään on valtuutettuja. Tämän lisäksi ehdokaslistat pyritään saamaan kaikkiin piirin alueen kuntiin.

Määrällisinä tavoitteina on 60 vihreää valtuutettua Varsinais-Suomessa sekä ehdokasmäärän lisääminen 100 ehdokkaalla viime vaaleista. (2008: 37 valtuutettua ja 226 ehdokasta)
Turkulainen Aapo Rantanen valittiin yksimielisesti piirin puheenjohtajaksi myös toiselle kaudelle. Piirihallitukseen valittiin seuraavat henkilöt:

Hallitus 2012-2013

pj Aapo Rantanen Turun seudun vihreät

1. Anita Birstolin (Tuija Ollikkala) Turun seudun vihreät naiset ry

2. Kai Uusitupa (Kirsti Palmu) Kaarina vihreät ry

3. Kalervo Aro (Silja Ristimella) Liedon seudun vihreät ry/Kaarinan vihreät ry

4. Laura Tamminen (Anu Taivainen) Salo seudun vihreät ry

5. Saska Tuomasjukka (Jussi Laaksonen) Peimari vihreät ry / Turun vihreät nuoret ja opiskelijat ry

6. Sampsa Heinonen (Niina Ratilainen) Loimaan seudun vihreät ry/ Turun vihreät nuoret ja opiskelijat ry

7. Jukka Väisänen (Tapio van Ooik) Turun seudun vihreät ry

8. Vaula Metso (Sara Luotonen)  Turun vihreät nuoret ja opiskelijat ry

9. Miia Jylhä (Sanna Autio) Kemiönsaaren vihreät /Saaristomeren vihreät ry

Päivän ohjelma:

10.30-10.45 Kahvi

10.45-11.30 Cati Huhta: Kemiönsaaren vihreiden puheenjohtajan tervhdys

Lars Nummelin: kunnan tekninen johtaja kertoo kunnan tuulivoimahankkeista

11.30-13.00 Piirin syyskokous

13.00-16.00 Yhdistysten kunnallisvaalivastaaville vaalipäivitys

ESITYSLISTA:

1. Kokouksen avaus

2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa

3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys

5. Hyväksytään toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä jäsenmaksun suuruus vuodelle 2012

6. Päätetään hallituksen jäsenten lukumäärä vuosille 2012-2013

1. Valitaan hallituksen puheenjohtaja sekä muut varsinaiset jäsenet ja näiden henkilökohtaiset varajäsenet

8. Valitaan kaksi tilintarkastajaa ja näille henkilökohtaiset varatilintarkastajat

9. Hyväksytään piirin kunnallisvaalisuunnitelma

1. Muut esille tulevat asiat

2. Kokouksen päättäminen

Vain virallisilla edustajilla on äänioikeus, mutta puhe- ja läsnäolo-oikeuden saavat muutkin.

Piirihallitus

Vihreiden puoluehallitus ja eduskuntaryhmä ovat perustaneet yhteisen työryhmän käsittelemään uudistusta. Varsinais-Suomesta ryhmään kutsuttiin turkulainen Samuli Lintula. Lintula toimii vetäjänä opintopiirissä.

Osallistujia toivotaan laajasti mukaan erilaisista kuunnista. Opintopiiri kokoontuu tämän vuoden aikana kolme kertaa, keskiviikkoina 2.11., 23.11. ja 14.12. klo 18 alkaen Turun valtuustoryhmän huoneessa (osoite: Linnankatu 14, sisäänkäynti pihan puolelta Sylvi Salonen -liikkeen vierestä, toinen kerros).

Mediatiedote 24.8.2011

Seudullinen joukkoliikenne menossa oikeille raiteille

Vihreiden Varsinais-Suomen piirihallitus kannattaa seudullisen joukkoliikenneorganisaation perustamista. Liikenteen päästöjen vähentämisen kannalta on erityisen tärkeää lisätä joukkoliikenteen käyttäjämääriä. Se edellyttää mm. kuntarajoista riippumattomia reittejä ja yhtenäistä lippujärjestelmää.

- Päätösvallan siirtyminen kunnille pelkän maksumiehen roolin sijaan on erittäin hyvä asia, toteaa Naantalin vihreä valtuutettu Jarkko Kanerva.

Kaarinan alueella on paljon läpikulkuliikennettä, mutta lipunhintojen ja aikatauluinformaation saaminen vaatii matkustajalta melkoista selvitystyötä. Yhteisen toimivaltaisen viranomaisen perustaminen siten, että Turku on vastuukunta, on Kaarinan kaupunginhallituksen jäsen Mari Saarion mukaan ainut mahdollinen ja Kaarinallekin edullinen tapa parantaa kaarinalaisten joukkoliikennetilannetta.

Matkustajamäärät ovat Turussa kääntyneet nousuun kahtena viime vuotena. Turussa kaupunki sekä suunnittelee että ostaa kaiken liikenteen pitkillä sopimuksilla ja vastaa lippu- ja informaatiojärjestelmistä. Naapurikunnissa eli autoriippuvaisilla alueilla on vastaavaa kasvupotentiaalia mm. ns. kahden auton perheissä.

Kuntien tulee jatkossa täydentämisrakentamisessa ottaa huomioon joukkoliikenneyhteydet. Yhteinen maankäytön suunnittelu ja hyvin toimiva joukkoliikennejärjestelmä tulevat nopeasti lisäämään matkamääriä niin paljon, että raideliikenteen toteuttaminen tulee ajankohtaiseksi. Raitiotie tulee jatkossa olemaan ainoa kapasiteetiltaan riittävä joukkoliikenteen järjestämistapa. Suunnitelmat sen toteuttamiseksi tulee aloittaa välittömästi.

Lisätietoja

Mari Saario. p. 045 652 6529

Kaarinan kaupunginhallituksen jäsen

Riitta Koskimies p. 040 5063699

Turun joukkoliikennelautakunnan puheenjohtaja

Varsinais-Suomen piirin kansanedustaja Ville Niinistö valittiin puolueen puheenjohtajaksi 55,5 prosentin kannatuksella jäsenistön suuntaa antavassa jäsenäänestyksessä.

Varsinais-Suomen piiristä puoluevaltuuskunnan varapuheenjohtajaksi valittiin turkulainen Samuli Lintula. Lisäksi valtuuskuntaan saatiin varsinaiseksi jäseneksi Vakka-Suomen vihreiden puheenjohtaja taivassalolainen Laura Rantanen ja turkulainen Ville-Veikko Mastomäki. Mastomäki on toisen kauden edustaja, Laura Rantanen on ollut kaksi vuotta varajäsenenä aikaisemmin. Varajäseniksi valittiin uusina Turun vihreä kunnallisjärjestö ryn puheenjohtaja Riitta Koskimies sekä Peimarin vihreiden puheenjohtaja paimiolainen Saska Tuomasjukka. Lisäksi Turun vihreiden nuorten ja opiskelijoiden edustajina valtuuskuntaan valittiin varsinaisina jäseninä Aleksi Laine ja Julianna Kentala. Turkulainen kaupunginvaltuutettu Anita Birstolin valittiin valtuuskunnan varajäseneksi Vihreiden Naisten kautta.

Vihreiden puoluekokous kokoontui Kuopiossa 11.-12.6. Ohjelmassa oli puoluejohdon valinnan lisäksi Pekka Haaviston asettaminen puolueen presidenttiehdokkaaksi.

Puoluesihteeriksi valittiin Panu Laturi, muut ehdokkat olivat Heli Järvinen ja Juhana Suoniemi. Puolueen varapuheenjohtajiksi valittiin tamperelainen Oras Tynkkynen, joensuulainen Krista Mikkonen sekä vantaalainen Timo Juurikkala.

Tule tenttaamaan puheenjohtajaehdokkaita sekä puoluesihteeriä/ehdokkaita Kortteliravintola Kerttuun (Läntinen Pitkäkatu 35, Turku) maanantaina 16.5. klo 17.30 alkaen. Tilaisuuden juontaa Turun vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Elina Rantanen.

Puheenjohtajavalinnasta järjestetään jäsenäänestys – ensimmäistä kertaa Suomessa. Äänioikeutettuja ovat kaikki Vihreiden jäsenet, jotka ovat liittyneet puolueeseen viimeistään 30.4.2011.

Jäsenäänestys järjestetään toukokuussa.

Vihreät kärsivät valtakunnallisesti vaalitappion, mutta siitä huolimatta sekä Niinistö että Rantanen paransivat äänimääräänsä edellisistä eduskuntavaaleista. Piiri kiittää ja onnittelee heitä hyvästä työstä, samoin kuin kaikkia muitakin  erinomaisia ehdokkaita.

Vaalien jälkeen piiri on saanut jo 110 uutta jäsentä, ja jäsenmäärän kasvu jatkuu edelleen vilkkaana. Kiitos tuesta ja tervetuloa jatkamaan työtämme uuden, paremman Suomen puolesta.

Saksassa ollaan Fukushiman jälkeen nopeuttamassa ydinvoiman alasajoaikataulua. Tätä on tekemässä sama oikeistohallitus, joka vasta viime vuonna päätti myöntää ydinvoimaloille lisäaikaa. Ydinvoimaohjelmiaan ovat arvioimassa uudestaan monet muutkin maat, Italiasta ja Sveitsistä Kiinaan.

”Myös Suomen tulee arvioida uudestaan viime vuonna myönnetyt luvat kahdelle uudelle ydinvoimalalle”, vaativat EU-parlamentin jäsen Satu Hassi ja Varsinais-Suomen vihreä ehdokas Otso Ylönen. He vaativat myös uudistamaan ydinvoimayhtiöiden korvausvastuun siten, että suurimpienkin onnettomuuksien aiheuttamat vahingot tulee korvata kokonaan.

”Saksan tähänastinen kokemus osoittaa, että uusiutuvan energian osuutta sähköntuotannossa voidaan nostaa nopeasti isossakin maassa”, sanoo Satu Hassi. ”Kunnianhimoinen vihreisiin energiamuotoihin investoiminen on luonut Saksassa yli 300 000 työpaikkaa ja nostanut maan yhdeksi uuden energiatekniikan kärkiosaajista maailmassa”, jatkaa Hassi.

”Suomessa väitetään, etteivät tehtaat pyöri ilman ydinsähköä, ‘tuulimyllyillä ja kävyillä’. Saksa on kuitenkin maailman toiseksi suurin vientiteollisuusmaa”, toteaa Otso Ylönen. ”Lisäksi lukuisat selvitykset osoittavat, että kokonaan uusiutuvalla energialla toimiva Eurooppa on mahdollinen”, Ylönen jatkaa.

”Viime vuonna kansainväliset konsulttitoimistot McKinsey ja PricewaterhouseCoopers julkaisivat selvitykset, joiden mukaan EU-maat pystyvät tuottamaan kaiken sähkönsä uusiutuvalla energialla vuonna 2050, eikä se edes tule olennaisesti kalliimmaksi kuin pitäytyminen vanhoissa ratkaisuissa”, selvittää Ylönen.

”Euroopassa uudet sähköntuotantoinvestoinnit ovat koko 2000-luvun suuntautuneet suurelta osin uusiutuvaan energiaan. Vuonna 2009 sekä EU-maissa että Yhdysvalloissa käynnistettiin enemmän uusiutuvaa energiaa käyttäviä voimalaitoksia kuin fossiilisia ja ydinvoimaa yhteensä”, kertoo Satu Hassi. Vuoden 2000 jälkeen EU-maissa maakaasu on ainoa fossiilinen energiamuoto, jonka käyttö on kasvanut merkittävästi. Sen ohella melkein kaikki 2000–luvulla Euroopassa käynnistetty sähköntuotanto on tuulivoimaa ja aurinkosähköä”, Hassi selvittää.

”On silkkaa pötyä, että ydinvoimasta luopuminen merkitsisi turvautumista hiileen ja päästöjen kasvattamista,” sanoo Hassi. ”Ydinvoiman määrä Euroopassa on laskenut vuoden 2000 jälkeen, mutta niin on laskenut myös kivihiilisähkön määrä. Sekä ydinvoima että kivihiili ovat auringonlaskun aloja, tämä näkyy Euroopan energiatilastoista jo ennen Fukushimaa”, Hassi selvittää.

”Myös Suomessa on hyvät mahdollisuudet toisaalta säästää sähköä sekä asuintaloissa että teollisuudessa älykkäällä tekniikalla ja lisätä sähkön tuotantoa uusiutuvalla energialla. Uusia ydinvoimaloita ei siis tarvita”, sanoo Ylönen. ”Vihreiden julkaisema ‘vihreän kasvun malli’ näyttää konkreettisin esimerkein, kuinka sähköä voitaisiin säästää ja tuottaa jopa seitsemän Loviisan ydinreaktorin verran. Keinoja olisivat muun muassa talojen energiaremontit, osan suorasta sähkölämmityksestä korvaaminen pelleteillä ja ilmalämpöpumpuilla, teollisuuden energiatehokkaammat moottorit, sekä modernit bio- ja tuulivoimalat”, Ylönen selvittää.

Lisätietoja: Otso Ylönen 050 585 7043
Linkkejä:

· Mistä vaihtoehtoja ydinvoimalle? Vihreän kasvun malli, Oras Tynkkynen 2.4.2011

· The Vision Scenario for the European Union 2011 Update for the EU-27, Öko Institut

· Roadmap 2050, A Practical Guide a Prosperous, Low-Carbon Europe, European Climate Foundation

· 100% Renewable Electricity – A roadmap to 2050 for Europe and North Africa, PricewaterhouseCoopers