Ajankohtaista – Tiedotteet – 18. toukokuuta 2010
Varsinais-Suomen piirin ylimääräinen yhdistyksen kokous pidettiin 17.5. klo 18 Nuorten taide- ja toimintatalo Vimmassa, Turussa. Esityslistalla oli piirin sääntöjen uudistaminen sekä eduskuntavaaliehdokkaiden valinta.
Piirin säännöiksi hyväksyttiin puolueen tekemät piirin mallisäännöt muutamin paikallisin muutoksin. Mitään oleellista ei muuttunut, vaan lähinnä käytäntöjä selkiytettiin. Jatkuvaan jäsenmäärän nousuun ja siitä aiheutuvaan kokousedustajien määrän kasvupaineeseen varauduttiin sillä, että porrastettiin jäsenmääriä, jotka oikeuttavat edustajaan.
Kokousessa valittiin myös seuraavat neljä eduskuntavaaliehdokasta:
Roda Hassan tulkki, kääntäjä, 41v, Turku
Saska Tuomasjukka yrittäjä, FT, 39v, Paimio
Jukka Vornanen opiskelija, 25v, Turku
Otso Ylönen diplomi-insinööri, 45v, Salo
Otso Ylönen (vas), Jukka Vornanen, Saska Tuomasjukka ja Roda Hassan.
Lisätiedot: toiminnanjohtaja Anniina Lindqvist 050 313 9571
Ajankohtaista – 22. huhtikuuta 2010
Vihreän liiton Varsinais-Suomen piiri lausuu Varsinais-Suomen maakuntasuunnitelma- ja ohjelmaluonnoksesta seuraavaa:
YLEISESTI
Kompassi on väline eikä nimi ole toimiva, kompassilla otetaan suunta tulevaisuuteen
Olemme pääosin tyytyväisiä sisältöön.
Maatalous ja alkutuotanto sekä niiden rooli energiatuotannossa ovat hyvin niukat.
Matkailua ei ole juurikaan mainittu.
Liiton Eurooppa-politiikkaan ei oteta kantaa.
Kiitämme ympäristöselosteen tekemistä.
LUKU 3, VARSINAIS-SUOMEN VISIO
Valinnat ja rakenne ovat pääosin oikeansuuntaisia
Kannatamme kohdassa 2 olevaa lausetta siitä, että Varsinais-Suomesta tulee hiilineutraali maakunta, mutta ohjelmaosiossa on toteuttamiskeinoista liian vähän sisältöä.
Visiolauseiden numerointia ei tule kokea tärkeys- tai toteuttamisjärjestyksenä.
Ehdotamme “Hyvinvointi ja turvallisuus“-kohtaan lisättäväksi esteettömyyttä.
LUKU 4, STRATEGIAN MÄÄRITTELEMINEN
Aluerakenteen kehittäminen ja kasvu tulee tehdä ratalinjoja myötäillen ja hyväksikäyttäen.
Sähköistetty TURPO-rata Turku-Uusikaupunki-Pori tulisi tuoda mukaan pitkän tähtäimen suunnitelmiin.
SWOT-analyysi
taulukon sisäinen logiikka tulee varmistaa, saman tekijän tulee näkyä sekä mahdollisuuksissa että heikkouksissa ja H + M -laatikossa (esim. agribisnes näkyy vain yhdessä laatikossa
lisätään uhkiin maahanmuuttajien kotouttamisen epäonnistuminen
LUKU 5, STRATEGIAN TOTEUTTAMINEN
Sivun 24 laatikko kilpailukyvystä on irrallinen ja erilainen rakenne kuin muissa
Sivu 27, toinen toimenpide, ammattikorkeakoulujen toimipisteiden säilyttäminen jokaisessa seutukunnassa on ristiriidassa opetusministeriön Turun AMK:lle toimittaman tuoreen kannan kanssa.
Sivu 30: Mitä tarkoittaa kanssakäymisen teknologia? Tavoitteissa ei puhuta rakennemuutoksesta mutta se esiintyy kahdessa toimenpiteissä.
Sivu 32: Energiateknologia on mainittu tavoitteissa mutta ei ollenkaan toimenpiteissä. Toimenpiteisiin tulee lisätä ympäristö- tai vihreän talouden kehittämisen ja yritystoiminnan edistämisen toimenpide, jonka vastuutaho on TSEK.
Sivu 34: Lisätään toimenpide – hyödynnetään Varsinais-Suomen maahanmuuttajataustaista väestöä kansainvälistymisen voimavarana.
Sivu 35: Tavoiteluettelo on erittäin vaatimaton. Lisäysehdotus – Edistetään kulttuurialan koulutettujen ammattilaisten työllistymistä ja elinkeinojen harjoittamista. Myös toimenpiteet ja tekstiosa tulee kirjoittaa uusiksi vastaamaan toimialan rakennetta, tarpeita, mahdollisuuksia ja painoarvoa. Alan verkostojen vahvistaminen myös muiden alojen kanssa ja prosenttiperiaate tulee sisällyttää toimiin.
Sivu 38: Onko tavoite Itämeren pääkaupungista realistinen, lainausmerkit eivät auta asiaa.
Sivu 43: Toimenpiteissä vaikutetaan seuraavan hallituksen liikennepoliittiseen selontekoon niin, että raideliikenne- ja Turun seudun joukkoliikennehankkeet tulee nostaa korkeammalle. Lisäksi tulee varmistaa ELSA-radan ja Turun seudun pikaraitiotien saaminen mukaan valtion pitkän tähtäimen rahoitussuunnitelmiin. (Viite Turun valtuuston päätös pikaraitiotien toteuttamisesta). Turpo-rata lisätään kolmanteen toimenpiteeseen.
Sivu 48: Turun seudun jätepolitiikka on vasta valmisteilla, joten ensimmäinen toimenpide on ennenaikainen. Vihreä ryhmä painottaa yhdyskuntajätteiden kohdalla biojätteen hyödyntämistä bioenergiana ja muiden jätteiden kohdalla tulee selvittää kierrätyspolttoaineen (REF) valmistuksen ja markkinoinnin mahdollisuudet.
Sivu 52: Tavoitteet ovat lakisääteisiä, eivät tavoitteita. Uusia tavoitteita tulisi miettiä ennaltaehkäisyn näkökulmasta siten, että ennaltaehkäisy nähdään kokonaisvaltaisena ja monialaisena toimintana.
Sviu 53: Toimenpiteeksi tulee kirjata nuorten koulutustakuun toteutuminen. Pajakoulujen vakinaistamiseen tulee liittyä niiden kehittäminen erityisesti pedagogisesta näkökulmasta. Etsivä nuorisotyö tulee kirjata tavoitteeksi.
Sivu 57: Ensimmäiseen tavoitteeseen tulee kirjata sekä siirtolaiset että pakolaiset tai käyttää termiä maahanmuuttajat.
Ajankohtaista – Tiedotteet – 29. maaliskuuta 2010
Piirin kevätkokouksessaan valitsemat ehdokkaat vasemmalta Anu Suosalo (Salo), Mari Saario (Kaarina), Elina Rantanen (Turku), Ville-Veikko Mastomäki (Turku), Saara Ilvessalo (Turku), Monika Antikainen (Rusko) ja Teppo Heikkilä (Loimaa). Kuvasta puuttuu Anita Birstolin.
Kevätkokouksen puheenjohtajana toimi Saska Tuomasjukka Paimiosta. Kevätkokous käsitteli ja hyväksyi kannanoton otsikolla Kotoutusta kunnissa, ei gettoja lähiöissä. Pöydän ääressä istuu piirin puheenjohtaja Aapo Rantanen.
Valittujen eduskuntavaaliehdokkaiden näkemys tulevaisuuden maakunnasta, johon mahtuu joukkoliikennettä, tuulivoimaa, Turun kulttuuripääkaupunkihanketta ja gmo-vapaata ruokaa.
Katri Sarlund juonsi ehdokasohjelman, jossa myös testattiin ehdokkaiden kykyä nopeaan reagointiin ja asioiden ajamiseen. Testissä Ville-Veikko Mastomäki.
Ajankohtaista – Tiedotteet – 27. maaliskuuta 2010
Vihreän liiton Varsinais-Suomen piirin kevätkokous Paimiossa 27.3. valitsi ensimmäiset kahdeksan eduskuntavaaliehdokasta. Onnea valituille!
Ehdokkaat:
Monika Antikainen, hum.kand.,sosiaalipoliittinen sihteeri, 34v, Rusko
Anita Birstolin ylihoitaja, perheterapeutti, 57v, Turku
Teppo Heikkilä maatalousyrittäjä, 38v, Loimaa
Saara Ilvessalo opiskelija (Åbo Akademi, oikeustieteen yo), 20v, Turku
Ville-Veikko Mastomäki opiskelija (AMK, ympäristösuunnitelijaksi), 25v, Turku
Elina Rantanen VTM, tutkija, 30v, Turku
Mari Saario projektipäällikkö, ympäristöasiantuntija, 35v, Kaarina
Anu Suosalo, kulttuurituottaja, projektipäällikkö, 38v, Salo
Lisätiedot Anniina Lindqvist anniina.lindqvist(at)vihreat.fi
Ajankohtaista – Tiedotteet – 27. maaliskuuta 2010
Vihreän liiton Varsinais-Suomen piirin kevätkokous Paimiossa 27.3. hyväksyi julkilausuman
KOTOUTUSTA KUNNISSA, EI GETTOJA LÄHIÖISSÄ
Taantuma on lisännyt kuntien haluttomuutta ottaa vastaan pakolaisia. Talouden varjolla ei kuitenkaan pidä vetäytyä yhteisestä vastuusta. Tehokas kotoutus edellyttää pakolaisten jakamista nykyistä tasaisemmin eri kuntiin. Kuntien on tarjottava sijoituspaikkoja, ja valtion on korvattava tästä aiheutuvat kulut täysimääräisesti.
Asenteet maahanmuuttajia kohtaan ovat jyrkentyneet. Syynä on ensisijaisesti talouden taantuma, joka on saanut monet epäilemään Suomen mahdollisuuksia tarjota turvaa ja työtä ulkomaalaisille. Huoli työpaikoista ja toimeentulosta on ymmärrettävää, mutta sitä ei ratkaista rajat sulkemalla.
- Suomessa on edelleen vähän ulkomaalaisia. Haasteena ei ole pakolaistulva, vaan muualta tulevien kotoutus niin, että vältämme naapurimaiden ongelmat, sanoo Varsinais-Suomen Vihreän piirin puheenjohtaja Aapo Rantanen. – Velvollisuutemme on tarjota turvaa sitä perustellusti hakeville.
Pitää myös muistaa, että maahanmuuttajat eivät ole yhtenäinen ryhmä, vaan norjalainen aviomies, englantilainen asiantuntija ja somalialainen turvapaikanhakija tarvitsevat kotoutumisessaan erilaisia tukitoimia.
Ensimmäinen askel parempaan kotoutukseen on kiintiöpakolaisten tasaisempi jakaminen kuntien välillä. Suuret kaupungit kantavat nyt kohtuuttoman suuren vastuun. Juuri keskittyminen tietyille asuinalueille voi johtaa syrjäytymiseen suomalaisesta yhteiskunnasta. Tasaisempi sijoittuminen tarjoaa paremmat edellytykset oppia kieli, mikä puolestaan on välttämätöntä työllistymiselle.
- Kotouttamisen ydin on toimiva kielitaito. Valtion on lisättävä kielikoulutukseen osoitettavia määrärahoja, vaatii Rantanen. – Pakolaisten sijoittamisesta kunnille aiheutuvat kulut on korvattava kokonaisuudessaan. Maahanmuutosta kunnalliseen palvelujärjestelmään aiheutuva lisäresursoinnin tarve on kompensoitava valtionosuusjärjestelmän kautta.
Ratkaisuja ongelmien pöyhinnän sijaan
Pakolaiskeskustelun näivettyminen maahanmuuttokritiikin myötäilyksi on hälyttävää. Kriittinen keskustelu on tarpeen, mutta se pitää suunnata asioihin eikä ihmisiin. Keskustelijoiden uhkaileminen on lopetettava. Ongelmista ei pidä pelkästään puhua, vaan niitä pitää myös ratkaista.
EU-kansalaisten turvapaikkahakemukset rapauttavat kansalaisten uskoa turvapaikkajärjestelmän tarpeellisuuteen. Väärinkäytökset on lopetettava ripeästi lainsäädäntöä muuttamalla. Niitä voidaan vähentää myös tekemällä työperäinen maahanmuutto helpommaksi.
Suurin haaste on asenteissa. Suomi on ollut maa, josta on muutettu muualle paremman elämän toivossa. Nyt kun virta on hitaasti kääntymässä kohti Suomea, meidän on osattava käyttää muuttunut tilanne hyväksi. Ennakkoluulot uusia tulijoita kohtaan ovat ymmärrettäviä, ja niiden voittamiseen tarvitaan kaikkien puolueiden yhteistä työtä.
Pakolaiset ja maahanmuuttajat ylipäänsä ovat voimavara, jos heidän kotouttamisensa hoidetaan onnistuneesti. Ennen muuta pakolaiset ovat kuitenkin ihmisiä, jotka tarvitsevat apuamme.
Lisätiedot Aapo Rantanen 040-7354079, aapo.rantanen@vihreat.fi
