Taantuma on lisännyt kuntien haluttomuutta ottaa vastaan pakolaisia. Talouden varjolla ei kuitenkaan pidä vetäytyä yhteisestä vastuusta. Tehokas kotoutus edellyttää pakolaisten jakamista nykyistä tasaisemmin eri kuntiin. Kuntien on tarjottava sijoituspaikkoja, ja valtion on korvattava tästä aiheutuvat kulut täysimääräisesti.
Asenteet maahanmuuttajia kohtaan ovat jyrkentyneet. Syynä on ensisijaisesti talouden taantuma, joka on saanut monet epäilemään Suomen mahdollisuuksia tarjota turvaa ja työtä ulkomaalaisille. Huoli työpaikoista ja toimeentulosta on ymmärrettävää, mutta sitä ei ratkaista rajat sulkemalla.
- Suomessa on edelleen vähän ulkomaalaisia. Haasteena ei ole pakolaistulva, vaan muualta tulevien kotoutus niin, että vältämme naapurimaiden ongelmat, sanoo Varsinais-Suomen Vihreän piirin puheenjohtaja Aapo Rantanen. – Velvollisuutemme on tarjota turvaa sitä perustellusti hakeville.
Pitää myös muistaa, että maahanmuuttajat eivät ole yhtenäinen ryhmä, vaan norjalainen aviomies, englantilainen asiantuntija ja somalialainen turvapaikanhakija tarvitsevat kotoutumisessaan erilaisia tukitoimia.
Ensimmäinen askel parempaan kotoutukseen on kiintiöpakolaisten tasaisempi jakaminen kuntien välillä. Suuret kaupungit kantavat nyt kohtuuttoman suuren vastuun. Juuri keskittyminen tietyille asuinalueille voi johtaa syrjäytymiseen suomalaisesta yhteiskunnasta. Tasaisempi sijoittuminen tarjoaa paremmat edellytykset oppia kieli, mikä puolestaan on välttämätöntä työllistymiselle.
- Kotouttamisen ydin on toimiva kielitaito. Valtion on lisättävä kielikoulutukseen osoitettavia määrärahoja, vaatii Rantanen. – Pakolaisten sijoittamisesta kunnille aiheutuvat kulut on korvattava kokonaisuudessaan. Maahanmuutosta kunnalliseen palvelujärjestelmään aiheutuva lisäresursoinnin tarve on kompensoitava valtionosuusjärjestelmän kautta.
Ratkaisuja ongelmien pöyhinnän sijaan
Pakolaiskeskustelun näivettyminen maahanmuuttokritiikin myötäilyksi on hälyttävää. Kriittinen keskustelu on tarpeen, mutta se pitää suunnata asioihin eikä ihmisiin. Keskustelijoiden uhkaileminen on lopetettava. Ongelmista ei pidä pelkästään puhua, vaan niitä pitää myös ratkaista.
EU-kansalaisten turvapaikkahakemukset rapauttavat kansalaisten uskoa turvapaikkajärjestelmän tarpeellisuuteen. Väärinkäytökset on lopetettava ripeästi lainsäädäntöä muuttamalla. Niitä voidaan vähentää myös tekemällä työperäinen maahanmuutto helpommaksi.
Suurin haaste on asenteissa. Suomi on ollut maa, josta on muutettu muualle paremman elämän toivossa. Nyt kun virta on hitaasti kääntymässä kohti Suomea, meidän on osattava käyttää muuttunut tilanne hyväksi. Ennakkoluulot uusia tulijoita kohtaan ovat ymmärrettäviä, ja niiden voittamiseen tarvitaan kaikkien puolueiden yhteistä työtä.
Pakolaiset ja maahanmuuttajat ylipäänsä ovat voimavara, jos heidän kotouttamisensa hoidetaan onnistuneesti. Ennen muuta pakolaiset ovat kuitenkin ihmisiä, jotka tarvitsevat apuamme.
Lisätiedot Aapo Rantanen 040-7354079, aapo.rantanen@vihreat.fi
