Vihreän liiton puoluevaltuuskunnan metsäpoliittinen ohjelma hyväksyttiin 29.11. Toimin ohjelmaa valmistelleen työryhmän jäsenenä. Ohjelman tavoitteena on, että metsien käyttö on tulevaisuudessa ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää. Tämä vaatii puuntuotantoon perustuvan metsätalouden toimintatapojen uudistamista, puupohjaisten tuotteiden jalostusarvon parantamista sekä kiertoaikojen pidentämistä.
Lähes 80 prosenttia Suomen metsäluontotyypeistä on arvioitu uhanalaisiksi. Moni aiemmin yleinen metsälaji on taantunut voimakkaasti viime vuosikymmeninä. Erityistä huomiota on kiinnitettävä lehtometsiin, joita metsätalousmaasta vain noin yksi prosentti, mutta joissa elää noin puolet uhanalaisista metsälajeista. Ohjelma haluaa turvata luonnon monimuotoisuuden säilymisen varaamalla tiukan suojelun piiriin vähintään 10 prosenttia Suomen maapinta-alasta ja lisäämällä myös keveämmän suojelun alueita, jotta yhteensä 30 prosenttia metsistä olisi suojelun piirissä, kuten YK:n biologisen monimuotoisuuden yleissopimusta seuraava työryhmä ja Euroopan komissio ovat esittäneet.
Metsätalouden tuet on uudistettava tukemaan luonnon ja ilmaston kannalta kestävämpiä menetelmiä, kuten jatkuvaa kasvatusta. Avohakkuiden täyskieltoa ohjelma ei suosittele, mutta avohakkuut tulee lopettaa pikaisesti turvemailla, sillä erityisesti turvemailla maaperän hiilivarasto purkautuu avohakkuita tehdessä.
Valtuuskunnan kokouksessa käytiin keskustelua muun muassa kannusteista hiilivarastojen kasvattamiseksi. Eräissä puheenvuoroissa epäiltiin, että ohjelmassa ehdotetut hiilinielukorvaukset olisivat enemmänkin tukea metsän omistamiselle kuin korvaus metsänomistajille ilmastomyönteisistä toimenpiteistä. Näkökulma korvauksista kannustimena jäi ohjelman kannaksi, mistä olin huojentunut: metsänomistajana tiedän, että porkkana toimii paremmin kuin keppi.
Työllisyyden säilyttämistä ja lisäämistä ohjelma tavoittelee metsätalouden tuotteiden jalostusarvoa nostamalla. Meidän ei kannata kaataa metsiämme halvoiksi bulkkituotteiksi, joihin sitoutuneen hiilen kiertoaika on lyhyt. Maailmantalouden markkinoista riippuvaiselle teollisuudenalalle se on tietenkin suuri haaste. Samalla se on selvä kohde tutkimus- ja tuotekehityspanostuksille.
Kynänjälkeni näkyy ohjelmassa metsäkulttuurisen näkökulman huomioinnissa. Metsillä on erityinen merkitys suomalaisessa kulttuurissa, elämäntavassa ja luontosuhteessa. Erilaisten metsäsuhteiden näkyväksi tekeminen ja ymmärtäminen edistävät vuorovaikutusta ja metsiin liittyvien tavoitteiden yhteensovittamista. Metsien käytön hyväksyttävyyden näkökulmasta on siis välttämätöntä, että niiden käyttö on sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää.
Valtuuskuntavaiheessa läpimenneessä muutosehdotuksessa kannustetaan kuntia laatimaan kunnan omistamien metsien käyttöä ja tavoitteita määrittelevä strategia kuntametsien luonto- ja virkistysarvojen turvaamiseksi. Loimaalla teimme marraskuussa valtuustoaloitteen juuri tästä näkökulmasta: kaupungin metsänomistukselle ja -käytölle pitää tehdä strategia, jossa otettaisiin monipuolisesti huomioon esimerkiksi vihreät tavoitteet. Aloite peräänkuuluttaa tavoitteellisuutta ja pelisääntöjä esimerkiksi operatiivisten suunnitelmien laatimiseksi, eikä se etukäteen tuomitse avohakkuita tai ota kantaa suojelun laajuuteen.
Lue aiheesta lisää:
Vihreän liiton metsäpoliittinen ohjelma
Vihreä -verkkolehden artikkeli miksi avohakkuut ovat haitaksi – kolme näkökulmaa
Strategia Loimaan kaupungin metsänomistukselle ja -käytölle -valtuustoaloite