Kati Lyytinen on Pöytyällä metsän keskellä asuva biologi (FT) ja artesaani. Luonnossa vaeltamisen lisäksi hän harrastaa käsitöitä ja puutarhanhoitoa. Lyytinen on Pöytyän Vihreiden varapuheenjohtaja ja kuntavaaliehdokas.

Astun ovesta ulos ja suuntaan kulkuni pellon yli. Harpon pelto-ojan vierustaa, hengästynkin vähän, suuntaan kulkuani uudelleen ja maailmojen raja lähestyy. Kohta korkea humiseva seinämä on edessäni. Nostan vihreän verhon helmaoksia ja astun sisään rauhan katedraaliin. Äänet vaimenevat, askellus rauhottuu ja mieli huokaa. Upottava sammal jalkojen alla pehmentää kulkuani ja oksat hipovat. Peurojen, kettujen ja muiden eläinten käyttämät polut risteilevät ja minä valitsen niistä omaan kulkuuni sopivat. Tiaiset tiksuttelevat jossain puiden tuuheudessa, ja jossain hakkaa tikka. Vihreää on yläpuolellani, alapuolellani, sivuillani, edessä ja takana – satoja vihreän sävyjä ja jokainen niistä uskomattoman kaunis.

Tieteelliset tutkimukset ovat osoittaneet vihreän värin rauhoittavan niin mieltä kuin kehoa. Vielä enemmän terveyshyötyjä on luonnossa liikkumisella; myönteisiä vaikutuksia on todettu etenkin unenlaadulle ja mielialalle. Stressin, ahdistuneisuuden ja masennuksen oireet voivat helpottua säännöllisen luonnossa liikkumisen avulla. Myös fyysiset oireet voivat helpottaa: verenpaine laskee, painonhallinta helpottuu, kipuoireet lieventyvät tai unohtuvat, kun huomio luonnossa kiinnittyy oman kehon ja mielen ulkopuolelle. Lapsilla ja nuorilla luontoympäristö auttaa keskittymisvaikeuksiin ja motivaation puutteeseen, tukee kognitiivisten, sosiaalisten ja fyysisten taitojen kehitystä. Luonto kasvattaa, hoitaa ja parantaa.

Kuljen keskellä kauneutta. Joskus on pakko pysähtyä, nojata vahvan rungon kylkeen ja laittaa silmät kiinni, imeä voimaa ja rauhaa. Nyt en pysähdy, on vapaapäivä ja haluan kävellä pitkään, kauas ja sieltä takaisin. Ylitän pienen hiekkatien ja jatkan taas metsään sen takana. Tiedän suunnan, näidenkin metsäkuvioiden halki olen kävellyt lukuisia kertoja. Tuon kumpareen takana on nuori taimikko ja sen takana vanha aukkohakkuu, jonne en halua eksyä. Tulen puron varteen ja iloinen solina ylistää vapautta. Seison hetken kivellä keskellä matalaa puroa, laitan silmät kiinni ja kuuntelen. Ilo pulppuaa myös minuun ja on ihan pakko hymyillä. Siinä hiljaa paikallaan seisoskellessa viisi peuraa tulee polkuaan pitkin ja saan katsella kun jokainen ylittää puron ihan lähietäisyydeltä, pari huikeaa majesteettista loikkaa ja jonon häntä jää pitämään lyhyen juomatauon. Mitä enemmän liikun luonnossa, sitä enemmän näen, sitä enemmän kiinnitän huomiota pieniinkin yksityiskohtiin, sitä enemmän uppoudun ympäristööni kaikilla aisteillani. Sitä enemmän pääsen irti kaikesta muusta.

Lukuisat suuret kansainväliset väestötutkimukset ja myös suomalaisilla tehdyt tutkimukset puoltavat luonnon merkitystä ihmiselle, oli sitten kyseessä lähipuisto, oma vihreä piha, marjametsässä käynti, mökkiviikonloppu tai viikon erämaavaellus. Esimerkiksi allergioiden ehkäisyssä ympäristön monimuotoisuus on kuitenkin ensisijaisen tärkeää. Samoin luonnossa voimaantumiselle tärkeää on luonnon monimuotoisuus. Mitä monipuolisemmin ympärillämme on luontoa ja mitä enemmän meillä on mahdollisuuksia päästä liikkumaan tai oleskelemaan koskemattomassa luonnossa, sitä paremmin voimme. Poikkea polulle, kävele paljain jaloin sammalella, kuuntele lintuja tai pulahda järveen. Voimaannu Suomen luonnosta.

Kuljen jo takaisin. Tutun polun tummanvihreä hämäryys vaalenee edessä päin. Uusi hakkuuaukko aukeaa eteen. Tuoreen puun tuoksu täyttää ilman. Tuoksu hivelee aisteja, mutta edustaa minulle kaikkea muuta kuin kauneutta. Suru siitä, että viime kerralla täällä näkemäni varpuspöllö ei enää keväällä pesi täällä, kuristaa. Polku katoaa metsäkoneen uriin ja poljettujen oksien alle. Tuosta on kaadettu se huikean suuri kuusi ja tuolla seisovat vielä isot haavat pystyssä, mutta jo kaulattuna kuolemaan. Jättöpuiksi on jätetty ryhmä ranteenpaksuisia kuusentaimia ja muutama raita. Pöllön pesäpuu on katkaistu pöntön yläpuolelta ja kuin jätetty irvailevaksi muistoksi siitä, mitä paikalla joskus oli.

Tutkimukset kertovat monimuotoisuuden ja lajien uhanalaisuudesta myös meidän metsissämme. Päättöhakkuille vaihtoehtoisia ja luontoa paremmin huomioivia menetelmiä on jo käytettävissä, mutta asenteiden muuttuminen on hidasta. Jatkuvan kasvatuksen menetelmä, jossa metsä säilyy hakkuissa metsäpeitteisenä, ja päättöhakkuumäärien pienentämistä vastustetaan usein retoriikalla, että “kaikki metsät halutaan suojella ryteiköiksi”. Tämä ei yksinkertaisesti ole totta. Minäkään en kiellä metsätalouden välttämättömyyttä, ongelma ovat ennen kaikkea mittaluokka ja luontoa huonosti huomioivien menetelmien yliedustus. Tutkittu tieto tulee ottaa osaksi metsätalouden suunnitelmallisuutta. On metsiä, joiden suojelu on monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta olennaista. On turvemaiden metsiä, joissa aukkohakkuita ei tule tehdä niiden aiheuttaman hiilivarastojen vapautumisen vuoksi. On metsiä, joissa jatkuvan kasvatuksen menetelmät tuovat taloudellisesti parhaan lopputuloksen. On myös talousmetsiä, joissa päättöhakkuut ovat mahdollisia. Vihreän liiton metsäpoliittinen ohjelma ottaakin monipuolisesti ja ansiokkaasti kantaa erilaisiin metsätalouden näkökulmiin.

Minun puolueeni on sellainen, jolle ympäristön suojeleminen ei ole alisteista muulle politiikalle. Minun puolueeni näkee luonnon arvostuksen välttämättömänä osana koko ihmiskunnan tulevaisuutta. Minun puolueeni on Vihreät ja siksi minäkin olen ehdolla kevään kuntavaaleissa Pöytyällä.

 

Lukemista ja lähteet:

Psykologiaa- sivusto: Mitä tutkimukset kertovat luonnon vaikutuksesta hyvinvointiin? https://psykologiaa.com/2018/06/12/mita-tutkimukset-kertovat-luonnon-vaikutuksesta-hyvinvointiin/

Anja Yli-Viikari: Mikä on luonnon merkitys terveydelle? https://www.vyl.fi/alan-kehittaminen/teemavuodet-ja-kampanjat/puunhalausviikko/tietoa/hyvinvointia-lahiymparistosta/mika-on-luonnon-merkitys-terveydelle/

Luonnon hyvinvointivaikutusten taloudellinen merkitys – Sitra. https://media.sitra.fi/2017/02/27174415/Luonnon_hyvinvointivaikutusten_taloudellinen_merkitys-2.pdf

  1. Barton J, Pretty J. What is the best dose of nature and green exercise for improving mental health? A multi-study analysis. Environ Sci Technol 2010;44:3947-55.
  2. Chun MH, Chang MC, Lee SJ. The effects of forest therapy on depression and anxiety in patients with chronic stroke. Int J Neuroscience 2017;127:199-203.
  3. Gascon M, Triguero-Mas M, Martinez D, ym. Mental health benefits of long-term exposure to residential green and blue spaces: a systematic review. Int J Environ Res Public Health 2015;12:4354-79.
  4. Grahn P, Stigsdottir U. Landscape planning and stress. Urban Forestry Urban Greening 2003;2:1-18.
  5. Griffin, M., Peacock, J., Pretty, J. & Sellens M. 2015. The mental and physical health outcomes of green exercise. International Journal of Environmental Health Research. Oct2005; 15(5): 319- 337. (19p).
  6. Hartig T, Mitchell R, de Vries S, Frumkin H. Nature and health. Ann Rev Public Health 2014;35:207-28.
  7. James P, Banay R, Hart JE, ym. A review of the health benefits of greenness. Curr Epidemiol Rep 2015;2:131-42.
  8. Jia BB, Yang ZX, Mao GX, ym. Health effect of forest bathing trip on elderly patients with chronic obstructive pulmonary disease. Biomed Environ Sci 2016;29:212-8.
  9. Kaikkonen H, Virkkunen V, Kajala L, ym. Terveyttä ja hyvinvointia kansallispuistoista – Tutkimus kävijöiden kokemista vaikutuksista Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. 2014 Sarja A 208. 
  10. Kim W, Lim S, Chung E, ym. The effect of cognitive behavior therapy-based psychotherapy applied in a forest environment on physiological changes and remission of major depressive disorder. Psychiatry Invest 2009;6:245-54.
  11. Korpela K, Borodulin K, Neuvonen M, ym. Analyzing the mediators between nature-based outdoor recreation and emotional well-being. J Environ Psychol 2014;37:1-7.
  12. Korpela K, Ylén M, Tyrväinen L, Silvennoinen H. Favorite green, waterside and urban environments, restorative experiences and perceived health in Finland. Health Promot Int 2010;25:200-9.
  13. Korpela, K. & Pasanen, T. 2015. Luonto liikuttaa ja elvyttää. Liikunta ja tiede 52, 4/2015, 4-9.
  14. Mao GX, Cao YB, Lan XG, ym. Therapeutic effect of forest bathing on human hypertension in the elderly. J Cardiol 2012; 60:495-502.
  15. Nilsson K, Sangster M, Gallis C, ym, toim. Forest, trees and human health. Berliini: Springer Science 2011.
  16. Pasanen T, Tyrväinen L, Korpela K. The relationship between perceived health and physical activity indoors, outdoors in built environments, and outdoors in nature. Appl Psychol Health Well Being 2014;6:324-46.
  17. Pietilä M, Neuvonen M, Borodulin K, ym. Relationships between exposure to urban green spaces, physical activity and self-rated health. J Outdoor Recreation Tourism 2015;10:44-54.
  18. Sallis JF, Cerin E, Conway TL, ym. Physical activity in relation to urban environments in 14 cities worldwide: a cross-sectional study. Lancet 2016;387:2207-17.
  19. ten Brink P, Mutafoglu K, Schweitzer JP, ym. The health and social benefits of nature and biodiversity protection. A report for the European Commission, Institute for European Environmental Policy 2016.
  20. Tyrväinen L, Lanki T, Sipilä R, Komulainen J. Mitä tiedetään metsän terveyshyödyistä? Duodecim 2018; 134(13):1397-403.
  21. Tyrväinen L, Silvennoinen H, Korpela K, Ylén M. Luonnon merkitys kaupunkilaisille ja vaikutus psyykkiseen hyvinvointiin. Julkaisussa: Tyrväinen L, Tuulentie S, toim. Luontomatkailu, metsät ja hyvinvointi. Metlan työraportteja 52/2007, s. 57-77.