Ajankohtaista

Vihreät blogit, tiedotteet ja kannanotot

Valtuustoaloite: Varha edelläkävijäksi luontolähtöisten menetelmien käyttämiseksi sote-palveluissa

Valtuustoaloite: Varha edelläkävijäksi luontolähtöisten menetelmien käyttämiseksi sote-palveluissa

Luonto- ja eläinlähtöisillä menetelmillä tarkoitetaan toimintamuotoja, joissa tuetaan ihmisten voimaantumista ja aktivoitumista luonnon ja eläinten avustuksella, kuten esimerkiksi terapeuttisia pihoja, puutarha- ja ratsastusterapiaa tai koulukoiria. Menetelmien käyttö sosiaali- ja terveyspalveluissa on lisääntynyt viime vuosikymmenten aikana, mutta niiden laajempi ja systemaattisempi käyttöönotto vahvistaisi ihmisten hyvinvointia ja perustason palveluja, siirtäisi painopistettä ehkäisevään työhön ja tarjoaisi ratkaisuja kestävän kehityksen tavoitteisiin sote-alalla.

Luonto- ja eläinavusteisiin menetelmiin liittyvistä vaikutuksista on olemassa todennettua tutkimustietoa. Luonnonympäristöihin tiedetään liittyvän elimistön vireystilaa rauhoittavia, keskittymiskykyä lisääviä, myönteisiä mielialoja vahvistavia ja elpymistä tukevia vaikutuksia. Eläinten läsnäoloon ja kohtaamiseen on niin ikään osoitettu liittyvän rauhoittavia ja elimistön stressireaktioita vähentäviä vaikutuksia. Vaikutukset mielen hyvinvointiin ovat moninaiset. Niiden lisäksi luonto vaikuttaa myös fyysiseen hyvinvointiin kannustamalla liikkumaan ja lisäämällä vastustuskykyä.

Luonto- ja eläinavusteisia menetelmiä voidaan käyttää sekä ennaltaehkäisevässä työssä että hoivapalveluissa, työtoiminnassa ja kuntoutuksessa kaikissa ikäryhmissä. Green Care Finland ry ja Maaseutupolitiikan neuvoston HYMY- ja TUUMA -verkostot ovat tehneet aloitteen luontolähtöisten menetelmien valtakunnallisesta käyttöönotosta. Varsinais-Suomen hyvinvointialueella olisi mahdollisuus olla edelläkävijä toiminnan pilotoimisessa ja vakiinnuttamisessa sekä osana sosiaali- ja terveyspalveluja että yhteistyössä kuntien kanssa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä.

Esitämme, että Varhassa pilotoidaan luontolähtöisten menetelmien toimintamallia sote-palveluissa ja otetaan luontolähtöisyys osaksi yhteistä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä kuntien kanssa.

 

Aluevaltuutetut: Lasten, nuorten ja perheiden palveluille oma tulosryhmä

Aluevaltuutetut: Lasten, nuorten ja perheiden palveluille oma tulosryhmä

Varsinais-Suomen hyvinvointialueen valmistelu käynnistyi ikäkaarilautakuntamallilla, jossa oli erikseen oma lautakunta myös lasten, nuorten ja perheiden asioille. Ikäkaarimalli olisi Vihreän aluevaltuustoryhmän mielestä mahdollistanut vahvemman kokonaisuuden palveluita läpi leikaten ja pidimme viimeiseen asti kiinni ikäkaarimallista. Sen taistelun hävisimme ja ikäkaarimallista päätettiin luopua ja lautakunnat muodostettiin perinteisellä kaavalla tuotanto- ja palvelukokonaisuudet edellä, sillä lautakunnille haluttiin budjettivaltaa.

Uutena korjaavana yrityksenä on esitetty, että lasten, nuorten ja perheiden palveluille tulisi hallinnollinen oma tulosryhmä ja kaikki palvelut olisivat tämän sateenvarjon alla sosiaali- ja terveyspalveluiden alaisuudessa. Tuemme tätä yritystä, vaikka on ymmärrettävää, että tämä toisi alussa muutoksia ja lisätyötä henkilöstölle. Ihanteellinen lopputulos olisi yhdistää kaikki lapsiin, nuoriin ja perheisiin kohdistuva osaaminen yhteen hallinnolliseen kokonaisuuteen, jossa kaikki neuvolapalveluista lastensuojeluun, erikoissairaanhoitoon ja psykiatriaan olisivat mukana.

Tavoitteena olisi saada aikaan palvelukokonaisuuden yhtenäistäminen niin henkilöstölle kuin asiakkaille. Lisäksi toivottavasti kynnys tiedon jakamiseen madaltuisi eri osaamisalueiden välillä. Lapsi tai nuori on kokonaisuus ja fyysinen oireilu voi usein linkittyä sosiaalisiin ongelmiin, joiden ratkaiseminen helpottuu laajemmalla yhteistyöllä. Perhekeskusmalli on hieno pohja tälle yhteistyölle ja olemme menossa oikeaan suuntaan, kun lapsille ja nuorille räätälöityjä palveluita löytyy matalalla kynnyksellä, jonka yli tuntuu turvalliselta astua. Lasten, nuorten ja perheiden palvelukokonaisuus vahvistuisi omalla tulosryhmällä entisestään.

Myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja lapsiasiavaltuutettu ovat suositelleet, että lasten, nuorten ja perheiden palvelut muodostavat kokonaisuuden. Palvelukokonaisuudessa tulisi näkyä monialaisuus. Tärkeä tehtävä on sote-palveluiden lisäksi sivistys-, nuoriso-, liikunta-, kulttuuri- ja nuorisotoimella sekä seurakunnilla ja järjestöillä. Yhtenäinen tulosryhmä edistäisi ja selkiyttäisi myös yhteistyötä edellä mainittuihin.

Lapsissa ja nuorissa on tulevaisuus ja heille me rakennamme tätä yhteiskuntaa ja sen tulevaisuutta. Lasten, nuorten ja perheiden tulosryhmä olisi pitkällä aikavälillä myös taloudellinen investointi, sillä palveluiden yhteen kokoaminen olisi asiakaslähtöistä ja hintalappu on takuuvarmasti pienempi kuin hajallaan olevalla nykymallilla.

Heidi Aaltonen
aluevaltuuston vpj, aluevaltuustoryhmän pj

Janina Andersson
aluehallituksen jäsen

Essi Lindberg
sote-palvelulautakunta varajäsen

Sofia Virta
aluevaltuutettu, Vihreän liiton pj

Vihreä aluevaltuustoryhmä: Varha on täällä, mutta vasta alussa

Vihreä aluevaltuustoryhmä: Varha on täällä, mutta vasta alussa

Varsinais-Suomen 27 kunnan sote- ja pelastuspalveluiden tuottaminen siirtyi Varhalle sote-uudistuksen myötä. Muutoksen mittakaava on suuri, ja kun noin 24 000 työntekijää palveluineen siirtyy uuteen organisaatioon, ei ole ihme, että puoli vuotta organisaation syntymisestä asiat eivät toimi täydellisesti.

Mediassa ja keskustelupalstoilla äänensävy muutoksen suhteen on ollut moninainen. Jos lääkäriin ei ole päässyt, on vika sote-uudistuksessa ja Varhan aloituksessa. Fakta kuitenkin on se, että noin 75% ongelmista ja korjattavasta on perittyjä. On pikemminkin niin, että jo aiemmin vallinneet epäkohdat palveluiden sujuvuudessa ja saatavuudessa ovat paljastuneet Varhan aloittamisen myötä. Nyt näihin epäkohtiin voidaan alkaa kunnolla puuttua.

Sote-uudistuksen tarkoituksena on ollut sujuvoittaa ja yhtenäistää toimintaa sekä purkaa raja-aitaa esimerkiksi perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon väliltä. Vuodeosastopaikkojen riittävyys on ollut jo vuosia haasteellista, mutta tässä asiassa kuntarajojen purkaminen on hieman tuonut apua ja potilaat ovat päässeet siirtymään jatkohoitopaikkoihin hiukan jouhevammin.

Varha on tehnyt hyvää yhteistyötä sote-järjestöjen kanssa muutosten myllerryksen keskellä. Järjestöjen osaamisen arvostuksesta kertoo sekä järjestöasiantuntijoiden laaja käyttö Varhan omissa valmistelutyöryhmissä että vuodelle 2023 myönnetyt hyvinvointialueen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen avustukset. Tiiviin järjestöyhteistyön tuloksena keväällä 2022 valmistuivat Varhan järjestöavustamisen periaatteet ja kriteerit. Avustukset saatiin maksettua sote-järjestöille jo helmikuun aikana.
Parhaat tulokset sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisessä saadaan monituottajamallilla. Julkinen sektori tarvitsee järjestöjä ja yksityisiä palveluntuottajia julkisen palvelutuotannon tueksi, vaikka toki päävastuu on edelleenkin tärkeää pitää julkisin varoin tuotettuna. On kuitenkin hienoa, että yksityisiltä palveluntarjoajilta on jo tullut kiittävää palautetta esimerkiksi yhteisöllisen asumisen palvelusetelistä.

Lapsiperheiden elämää toivottavasti tulee helpottamaan sähköisen perhekeskuksen kokonaisuus, joka kokoaa perhekeskuksen palvelut yhteiseen tieto- ja asiointiportaaliin. Lapsiperheiden palvelukokonaisuutta ryhdytään yhtenäistämään muutenkin, jotta palveluihin pääsisi mahdollisimman helposti.
Varha on aloittanut myös sosiaalisen luoton myöntämisen. Tavoitteena on ehkäistä pienituloisten taloudellista syrjäytymistä ja ylivelkaantumista sekä tukea itsenäistä pärjäämistä. Sosiaalista luottoa voidaan myöntää perustelluista syistä esimerkiksi talouden tasapainottamiseen, velkakierteen katkaisemiseen, kodin hankintoihin, työllistymisen tai kuntoutumisen tueksi, asumisen turvaamiseen sekä kriisitilanteiden ratkaisemiseksi.

Olemme kovin tyytyväisiä, että valtavan muutoksen ohella on jo tapahtunut paljon parannuksia ja kehitystä palveluissa, ihmisten arjessa. Tiedämme, että parannettavaa on edelleen, mutta olemmehan tässä uudistuksessa vasta ihan alussa. Työtä riittää niin virkakoneistossa kuin päättäjillä, mutta suunta on oikea.

Varhan vihreä aluevaltuustoryhmä

Heidi Aaltonen: Urapolkumallista pito- ja vetovoimaa hoitotyöhön

Heidi Aaltonen: Urapolkumallista pito- ja vetovoimaa hoitotyöhön

Kirjoitus julkaistu Turun Sanomissa 15.6.2023

Suomessa on jo vuosia yritetty edistää hoitotyön urapolkumallia ja jalkauttaa sitä organisaatioihin. Siinä on osittain onnistuttukin, mutta ei vielä siten, että hoitotyön uralla eteneminen välttämättä näkyisi pankkitilillä.

Erilaisia vaihtoehtoja erikoiskouluttautua ja edetä uralla on useita, mutta miten on ihan sen ”tavallisen” sairaanhoitajan uralla eteneminen, joka nauttii työstään valitsemassaan työyksikössä? Sairaanhoitajan, joka ei halua koskaan esihenkilöksi tai kliiniseksi asiantuntijasairaanhoitajaksi? Myös heidän osaamisensa ja kokemuksena pitää voida tunnistaa ja tunnustaa.

Tällä hetkellä valmistuva sairaanhoitaja saa samaa peruspalkkaa kuin kokenut 20 vuotta uralla ollut sairaanhoitaja. Kokenut sairaanhoitaja perehdyttää uuden noviisin, kantaa vastuun kesällä, kun on ainut täydet lääkeluvat omaava hoitaja vuorossa ja huolehtii, että uusi hoitaja oppii osaston kuviot.

Palkkakehitys menee tällä hetkellä kokemusvuosittain siten, että ensimmäinen niin kutsuttu ikälisä saavutetaan, kun olet ollut alalla viisi vuotta ja sama toistuu viisivuosittain päättyen 15 vuoden kohdalle, jolloin hoitotyössä ollaan tällä mittarilla uran huipulla.

Monissa Euroopan maissa, kuten Ruotsissa ja Iso-Britanniassa, on kehitetty hoitotyön urapolkumalleja siten, että uralla eteneminen näkyy myös palkassa. Palkkakehitystä ei ole tasapäistetty siten, että sairaanhoitaja saa saman palkan missä tahansa työskenteleekin, vaan palkkaa maksetaan erikoisalan ja työn vaativuuden mukaisesti, mutta myös korreloiden hoitajan osaamiseen ja kokemukseen.

Suomessa hoitajat kouluttautuvat erikoisosaajiksi, mutta se ei välttämättä takaa, että se näkyy palkassa.

Ajattelen, että meidän tulee Suomessa luoda kansalliset kriteerit hoitotyön urakehitykselle siten, että osaamisen ja kokemuksen myötä myös palkka nousee. Tämän tulee tapahtua myös silloin, kun hoitaja työskentelee omalla erikoisalallaan perustehtävässä tai kun kouluttautuu erikoisosaajaksi ja hyödyntää koulutusta työssään.

Esimerkiksi Ruotsissa perustehtävän tekemiseen on olemassa tentit eri urapolun vaiheisiin noviisista ekspertiksi ja tenttimisten myötä palkka kehittyy.

Olen sitä mieltä, että tämänkaltainen malli nostaisi hoitotyön osaamisen profiilia. Hoitotyöllä ja lääketieteellä yhteinen nimittäjä on potilas, jota hoidetaan yhdessä rinnakkaisina tieteenaloina, ei erillisinä. Lääkärit eivät ole hoitajien yläpuolella, vaan työtä tulee tehdä yhteisesti, samassa rintamassa. Uskon, että urapolkumalli edistäisi sekä hoitotyön pito- että vetovoimaa.

Heidi Aaltonen
Kirjoittaja on Varsinais-Suomen vihreän aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja ja aluevaltuuston 2. varapuheenjohtaja

Heidi Aaltonen Varsinais-Suomen vihreiden aluevaltuustoryhmän puheenjohtajaksi

Heidi Aaltonen Varsinais-Suomen vihreiden aluevaltuustoryhmän puheenjohtajaksi

Vihreiden aluevaltuustoryhmä päätti muutoksista puheenjohtajistossaan.

Varsinais-Suomen aluevaltuuston varapuheenjohtaja Heidi Aaltonen nimettiin aluevaltuuston vihreän valtuustoryhmän puheenjohtajaksi. Hän on jo aiemmin sijaistanut kansanedustaja Sofia Virtaa valtuustoryhmän puheenjohtajana. Virta väistyy nyt puheenjohtajistosta kansanedustajan tehtävien hoitamisen vuoksi.

– Meillä on osaava aluevaltuustoryhmä, jota luotsaan suurella ylpeydellä. Tämän vuoden aikana hyvinvointialueella on tavoitteena rakentaa palvelustrategia, jonka pohjalta tullaan tekemään palveluverkko. Meidän ryhmämme haluaa tuoda strategiaan kädenjälkensä erityisesti palveluiden saavutettavuuden, yhdenvertaisuuden ja hyvinvoivan henkilöstön näkökulmasta, Heidi Aaltonen kertoo.

Varsinais-Suomen vihreän valtuustoryhmän puheenjohtajiston muodostavat raisiolainen osastonhoitaja Heidi Aaltonen, turkulainen apulaispormestari Elina Rantanen ja turkulainen terveyskeskuslääkäri Konsta Nylander.