Ajankohtaista
Vihreät blogit, tiedotteet ja kannanotot
Vihreät menestyivät hyvin Turun osuuskaupan edustajiston vaaleissa
Vihreät menestyivät Turun osuuskaupan edustajiston vaaleissa hyvin ja lisäsivät edustajamääräänsä Turun osuuskaupan edustajistossa. Saimme edustajistoon vuosille 2024–2028 kaikkiaan kuusi vihreää edustajaa. Myös ääniosuudessa tuli huomattavaa kasvua.
1. jäsenalueella tuplasimme edustajamäärän, kun saavutimme kuusi edustajistopaikkaa. Ehdokkaita oli alueella 32.
Niina Ratilainen, Turku, 185 ääntä
Aliisa Wahlsten, Turku, 160
Mikaela Sundqvist, Turku, 150
Venla Käyhkö, Raisio, 149
Iina Jussilainen, Turku, 147
Konsta Weber, Turku 147
– – – –
Anneli Suutari, Kaarina, 127 varalla
2. jäsenalueella emme nyt saaneet paikkoja, vaan menetimme viime vaaleissa saavutetun yhden paikan. Tämä johtui pääasiassa pienestä ehdokasmäärästä alueella. Ehdokasmäärä putosi viiteen edellisten vaalien yhdestätoista.
Vihreillä oli TOK:n kahdella jäsenalueella kaikkiaan 37 ehdokasta, jotka saivat yhteensä 3084 ääntä. Turun Osuuskaupan edustajiston vaaleissa annettiin yhteensä 28 872 ääntä. Yhteensä osuuskaupan edustajiston vaaleissa oli ehdolla 365 jäsentä. Osuuskaupan edustajistoon tuli valituksi yhteensä 60 henkilöä, joista 34 oli naisia ja 26 miehiä. Uusia edustajiston jäseniä on joukossa 31. https://tok.fi/vaalit/
Vihreitä ehdokkaita osuuskauppojen vaaleissa Varsinais-Suomessa
Turun osuuskaupan ja Suur-Seudun osuuskaupan edustajistojen vaalit ovat käynnissä. Molemmissa vaaleissa on vihreitä ehdokkaita.
Osuuskaupalla on paljon vaikutusvaltaa Varsinais-Suomessa, ja siksi olisi hyvä saada mahdollisimman paljon vihreitä mukaan päätöksentekoon. Käytä oma äänesi ja levitä sanaa, olit itse äänioikeutettu tai et. Viime vaaleissa äänestysprosentti oli vain 18,1 prosenttia. On siis paljon käyttämätöntä potentiaalia ja hyvä mahdollisuus tehdä vihreä vallankumous, mutta sen tekeminen vaatii meitä kaikkia.
Turun osuuskaupassa vihreät ehdokkaat ovat 1. jäsenalueen listalla B ja 2. jäsenalueen listalla G. Suur-Seudulla ei ole listavaaleja. Äänestysaikaa on Turun osuuskaupan osalta 2.4. asti ja Suur-Seudun osalta 5.4. asti. Äänestää voi postitse kotiin tulleella äänestyslipulla tai netissä
Vihreiden ehdokkaiden teemoja näissä vaaleissa ovat mm.
- terveellisten elintarvikkeiden hinnoittelu
- hävikin vähentäminen
- keräys, kotiinkuljetus, robotit
- vastuullisuus monesta näkökulmasta.
Ehdokkaat
Turun Osuuskaupan jäsenalue 1
Turku, Kaarina, Lieto, Masku, Naantali, Raisio, Rusko
Lista B – Vihreiden ehdokaslista
21 Birstolin Anita, psykoterapeutti, Turku
22 Engström Kristiina, toimitusjohtaja Raisio
23 Epse Samfoga Doh Theresia Bilola, hankekoordinaattori Turku
24 Heikkilä Jonas, ympäristökasvatuspäällikkö, ledande miljöpedagog, Turku
25 Heikkilä Pekka, biostatistikko, Raisio
26 Heywood Alina, medianomi (AMK), Turku
27 Hurmerinta Rasmus, lastensuojelulaitoksen ohjaaja, Turku
28 Isotalo Juha, väitöskirjatutkija, Turku
29 Jussilainen Iina, sairaanhoitaja, Turku
30 Kivijakola Jonna-Mari, chapter lead for BI & reporting claims, Lieto
31 Koivu Janna-Riia, työttömyysturva-asiantuntija, Turku
32 Koskimies Riitta, lehtori, Turku
33 Käyhkö Venla, varhaiskasvatuksen lastenhoitaja, Raisio
34 Laukkanen Liisa, lukion lehtori, Turku
35 Marjamaa Aino, opiskelija, Turku
36 Mäkelä Jakke, data-analyytikko, Turku
37 Mäkinen Marjaana, tutkijatohtori, Turku
38 Nieminen-Pihala Vappu, analytical scientist, Lieto
39 Ollikkala Tuija, fysioterapeutti, Turku
40 Palmu Kirsti, maisemasuunnittelija Kaarina,
41 Paloposki Jyri-Petteri, yrittäjä, opiskelija, Turku
42 Rajala Otso, ohjelmoija, Turku
43 Rantanen Laura, toimittaja, viestintäpäällikkö, Turku
44 Ratilainen Niina, vaikuttamisen asiantuntija, Turku
45 Sundqvist Mikaela, ympäristöasiantuntija, Turku
46 Suutari Anneli, erikoissairaanhoitaja Kaarina,
47 Vahala Tatu, luokanopettaja, Turku
48 Väisänen Jukka, yliopisto-opiskelija, Turku
49 Välke Olli, toiminnanjohtaja, Turku
50 Wahlsten Aliisa, tutkimusavustaja, aluevaltuutettu, valmentaja, Turku
51 Weber Konsta, liiketoiminnan kehitysjohtaja, Turku
52 Örnberg Jarno, kehityspäällikkö Masku
Turun osuuskaupan jäsenalue 2
Aura, Kustavi, Loimaa, Parainen, Mynämäki, Nousiainen, Oripää, Paimio, Pöytyä, Sauvo, Taivassalo, Uusikaupunki, Vehmaa
Lista G – Vihreiden ehdokaslista
360 Heino Sini, ylihoitaja, Paimio
361 Heinonen Sampsa, erityisasiantuntija, Loimaa
362 Lehtonen Mona, ombudsman. Parainen
363 Lähde Leena, hoitoapulainen, Opiskelija, Parainen
364 Svegin Hannu, yrittäjä, Parainen
Suur-Seudun Osuuskauppa
Kemiönsaari, Koski Tl, Marttila, Salo ja Somero
Vihreät ehdokkaat
30 Kallio Wilhelmiina, hortonomi, Salo, Kisko
42 Koskinen Elina, pankkineuvoja, Salo
56 Lehti Pasi, insinööri (AMK), eläkeläinen, Salo, Halikko
110 Saarinen Kari, FM, musiikkiterapeutti, Salo
Turun Osuuskaupan edustajistovaalit pidetään 18.3.–2.4. ja Suur-Seudun Osuuskaupan 18.3.–5.4.2024. Edustajistovaalissa valitaan edustajat ja heille varaedustajat seuraavaksi nelivuotiskaudeksi 2024-2028.
Lisätietoa:
Valtuustoaloite: Varha edelläkävijäksi luontolähtöisten menetelmien käyttämiseksi sote-palveluissa
Luonto- ja eläinlähtöisillä menetelmillä tarkoitetaan toimintamuotoja, joissa tuetaan ihmisten voimaantumista ja aktivoitumista luonnon ja eläinten avustuksella, kuten esimerkiksi terapeuttisia pihoja, puutarha- ja ratsastusterapiaa tai koulukoiria. Menetelmien käyttö sosiaali- ja terveyspalveluissa on lisääntynyt viime vuosikymmenten aikana, mutta niiden laajempi ja systemaattisempi käyttöönotto vahvistaisi ihmisten hyvinvointia ja perustason palveluja, siirtäisi painopistettä ehkäisevään työhön ja tarjoaisi ratkaisuja kestävän kehityksen tavoitteisiin sote-alalla.
Luonto- ja eläinavusteisiin menetelmiin liittyvistä vaikutuksista on olemassa todennettua tutkimustietoa. Luonnonympäristöihin tiedetään liittyvän elimistön vireystilaa rauhoittavia, keskittymiskykyä lisääviä, myönteisiä mielialoja vahvistavia ja elpymistä tukevia vaikutuksia. Eläinten läsnäoloon ja kohtaamiseen on niin ikään osoitettu liittyvän rauhoittavia ja elimistön stressireaktioita vähentäviä vaikutuksia. Vaikutukset mielen hyvinvointiin ovat moninaiset. Niiden lisäksi luonto vaikuttaa myös fyysiseen hyvinvointiin kannustamalla liikkumaan ja lisäämällä vastustuskykyä.
Luonto- ja eläinavusteisia menetelmiä voidaan käyttää sekä ennaltaehkäisevässä työssä että hoivapalveluissa, työtoiminnassa ja kuntoutuksessa kaikissa ikäryhmissä. Green Care Finland ry ja Maaseutupolitiikan neuvoston HYMY- ja TUUMA -verkostot ovat tehneet aloitteen luontolähtöisten menetelmien valtakunnallisesta käyttöönotosta. Varsinais-Suomen hyvinvointialueella olisi mahdollisuus olla edelläkävijä toiminnan pilotoimisessa ja vakiinnuttamisessa sekä osana sosiaali- ja terveyspalveluja että yhteistyössä kuntien kanssa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä.
Esitämme, että Varhassa pilotoidaan luontolähtöisten menetelmien toimintamallia sote-palveluissa ja otetaan luontolähtöisyys osaksi yhteistä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä kuntien kanssa.
Aluevaltuutetut: Lasten, nuorten ja perheiden palveluille oma tulosryhmä
Varsinais-Suomen hyvinvointialueen valmistelu käynnistyi ikäkaarilautakuntamallilla, jossa oli erikseen oma lautakunta myös lasten, nuorten ja perheiden asioille. Ikäkaarimalli olisi Vihreän aluevaltuustoryhmän mielestä mahdollistanut vahvemman kokonaisuuden palveluita läpi leikaten ja pidimme viimeiseen asti kiinni ikäkaarimallista. Sen taistelun hävisimme ja ikäkaarimallista päätettiin luopua ja lautakunnat muodostettiin perinteisellä kaavalla tuotanto- ja palvelukokonaisuudet edellä, sillä lautakunnille haluttiin budjettivaltaa.
Uutena korjaavana yrityksenä on esitetty, että lasten, nuorten ja perheiden palveluille tulisi hallinnollinen oma tulosryhmä ja kaikki palvelut olisivat tämän sateenvarjon alla sosiaali- ja terveyspalveluiden alaisuudessa. Tuemme tätä yritystä, vaikka on ymmärrettävää, että tämä toisi alussa muutoksia ja lisätyötä henkilöstölle. Ihanteellinen lopputulos olisi yhdistää kaikki lapsiin, nuoriin ja perheisiin kohdistuva osaaminen yhteen hallinnolliseen kokonaisuuteen, jossa kaikki neuvolapalveluista lastensuojeluun, erikoissairaanhoitoon ja psykiatriaan olisivat mukana.
Tavoitteena olisi saada aikaan palvelukokonaisuuden yhtenäistäminen niin henkilöstölle kuin asiakkaille. Lisäksi toivottavasti kynnys tiedon jakamiseen madaltuisi eri osaamisalueiden välillä. Lapsi tai nuori on kokonaisuus ja fyysinen oireilu voi usein linkittyä sosiaalisiin ongelmiin, joiden ratkaiseminen helpottuu laajemmalla yhteistyöllä. Perhekeskusmalli on hieno pohja tälle yhteistyölle ja olemme menossa oikeaan suuntaan, kun lapsille ja nuorille räätälöityjä palveluita löytyy matalalla kynnyksellä, jonka yli tuntuu turvalliselta astua. Lasten, nuorten ja perheiden palvelukokonaisuus vahvistuisi omalla tulosryhmällä entisestään.
Myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja lapsiasiavaltuutettu ovat suositelleet, että lasten, nuorten ja perheiden palvelut muodostavat kokonaisuuden. Palvelukokonaisuudessa tulisi näkyä monialaisuus. Tärkeä tehtävä on sote-palveluiden lisäksi sivistys-, nuoriso-, liikunta-, kulttuuri- ja nuorisotoimella sekä seurakunnilla ja järjestöillä. Yhtenäinen tulosryhmä edistäisi ja selkiyttäisi myös yhteistyötä edellä mainittuihin.
Lapsissa ja nuorissa on tulevaisuus ja heille me rakennamme tätä yhteiskuntaa ja sen tulevaisuutta. Lasten, nuorten ja perheiden tulosryhmä olisi pitkällä aikavälillä myös taloudellinen investointi, sillä palveluiden yhteen kokoaminen olisi asiakaslähtöistä ja hintalappu on takuuvarmasti pienempi kuin hajallaan olevalla nykymallilla.
Heidi Aaltonen
aluevaltuuston vpj, aluevaltuustoryhmän pj
Janina Andersson
aluehallituksen jäsen
Essi Lindberg
sote-palvelulautakunta varajäsen
Sofia Virta
aluevaltuutettu, Vihreän liiton pj
Vihreä aluevaltuustoryhmä: Varha on täällä, mutta vasta alussa
Varsinais-Suomen 27 kunnan sote- ja pelastuspalveluiden tuottaminen siirtyi Varhalle sote-uudistuksen myötä. Muutoksen mittakaava on suuri, ja kun noin 24 000 työntekijää palveluineen siirtyy uuteen organisaatioon, ei ole ihme, että puoli vuotta organisaation syntymisestä asiat eivät toimi täydellisesti.
Mediassa ja keskustelupalstoilla äänensävy muutoksen suhteen on ollut moninainen. Jos lääkäriin ei ole päässyt, on vika sote-uudistuksessa ja Varhan aloituksessa. Fakta kuitenkin on se, että noin 75% ongelmista ja korjattavasta on perittyjä. On pikemminkin niin, että jo aiemmin vallinneet epäkohdat palveluiden sujuvuudessa ja saatavuudessa ovat paljastuneet Varhan aloittamisen myötä. Nyt näihin epäkohtiin voidaan alkaa kunnolla puuttua.
Sote-uudistuksen tarkoituksena on ollut sujuvoittaa ja yhtenäistää toimintaa sekä purkaa raja-aitaa esimerkiksi perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon väliltä. Vuodeosastopaikkojen riittävyys on ollut jo vuosia haasteellista, mutta tässä asiassa kuntarajojen purkaminen on hieman tuonut apua ja potilaat ovat päässeet siirtymään jatkohoitopaikkoihin hiukan jouhevammin.
Varha on tehnyt hyvää yhteistyötä sote-järjestöjen kanssa muutosten myllerryksen keskellä. Järjestöjen osaamisen arvostuksesta kertoo sekä järjestöasiantuntijoiden laaja käyttö Varhan omissa valmistelutyöryhmissä että vuodelle 2023 myönnetyt hyvinvointialueen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen avustukset. Tiiviin järjestöyhteistyön tuloksena keväällä 2022 valmistuivat Varhan järjestöavustamisen periaatteet ja kriteerit. Avustukset saatiin maksettua sote-järjestöille jo helmikuun aikana.
Parhaat tulokset sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisessä saadaan monituottajamallilla. Julkinen sektori tarvitsee järjestöjä ja yksityisiä palveluntuottajia julkisen palvelutuotannon tueksi, vaikka toki päävastuu on edelleenkin tärkeää pitää julkisin varoin tuotettuna. On kuitenkin hienoa, että yksityisiltä palveluntarjoajilta on jo tullut kiittävää palautetta esimerkiksi yhteisöllisen asumisen palvelusetelistä.
Lapsiperheiden elämää toivottavasti tulee helpottamaan sähköisen perhekeskuksen kokonaisuus, joka kokoaa perhekeskuksen palvelut yhteiseen tieto- ja asiointiportaaliin. Lapsiperheiden palvelukokonaisuutta ryhdytään yhtenäistämään muutenkin, jotta palveluihin pääsisi mahdollisimman helposti.
Varha on aloittanut myös sosiaalisen luoton myöntämisen. Tavoitteena on ehkäistä pienituloisten taloudellista syrjäytymistä ja ylivelkaantumista sekä tukea itsenäistä pärjäämistä. Sosiaalista luottoa voidaan myöntää perustelluista syistä esimerkiksi talouden tasapainottamiseen, velkakierteen katkaisemiseen, kodin hankintoihin, työllistymisen tai kuntoutumisen tueksi, asumisen turvaamiseen sekä kriisitilanteiden ratkaisemiseksi.
Olemme kovin tyytyväisiä, että valtavan muutoksen ohella on jo tapahtunut paljon parannuksia ja kehitystä palveluissa, ihmisten arjessa. Tiedämme, että parannettavaa on edelleen, mutta olemmehan tässä uudistuksessa vasta ihan alussa. Työtä riittää niin virkakoneistossa kuin päättäjillä, mutta suunta on oikea.