Ajankohtaista
Vihreät blogit, tiedotteet ja kannanotot
Heidi Aaltonen: Urapolkumallista pito- ja vetovoimaa hoitotyöhön
Kirjoitus julkaistu Turun Sanomissa 15.6.2023
Suomessa on jo vuosia yritetty edistää hoitotyön urapolkumallia ja jalkauttaa sitä organisaatioihin. Siinä on osittain onnistuttukin, mutta ei vielä siten, että hoitotyön uralla eteneminen välttämättä näkyisi pankkitilillä.
Erilaisia vaihtoehtoja erikoiskouluttautua ja edetä uralla on useita, mutta miten on ihan sen ”tavallisen” sairaanhoitajan uralla eteneminen, joka nauttii työstään valitsemassaan työyksikössä? Sairaanhoitajan, joka ei halua koskaan esihenkilöksi tai kliiniseksi asiantuntijasairaanhoitajaksi? Myös heidän osaamisensa ja kokemuksena pitää voida tunnistaa ja tunnustaa.
Tällä hetkellä valmistuva sairaanhoitaja saa samaa peruspalkkaa kuin kokenut 20 vuotta uralla ollut sairaanhoitaja. Kokenut sairaanhoitaja perehdyttää uuden noviisin, kantaa vastuun kesällä, kun on ainut täydet lääkeluvat omaava hoitaja vuorossa ja huolehtii, että uusi hoitaja oppii osaston kuviot.
Palkkakehitys menee tällä hetkellä kokemusvuosittain siten, että ensimmäinen niin kutsuttu ikälisä saavutetaan, kun olet ollut alalla viisi vuotta ja sama toistuu viisivuosittain päättyen 15 vuoden kohdalle, jolloin hoitotyössä ollaan tällä mittarilla uran huipulla.
Monissa Euroopan maissa, kuten Ruotsissa ja Iso-Britanniassa, on kehitetty hoitotyön urapolkumalleja siten, että uralla eteneminen näkyy myös palkassa. Palkkakehitystä ei ole tasapäistetty siten, että sairaanhoitaja saa saman palkan missä tahansa työskenteleekin, vaan palkkaa maksetaan erikoisalan ja työn vaativuuden mukaisesti, mutta myös korreloiden hoitajan osaamiseen ja kokemukseen.
Suomessa hoitajat kouluttautuvat erikoisosaajiksi, mutta se ei välttämättä takaa, että se näkyy palkassa.
Ajattelen, että meidän tulee Suomessa luoda kansalliset kriteerit hoitotyön urakehitykselle siten, että osaamisen ja kokemuksen myötä myös palkka nousee. Tämän tulee tapahtua myös silloin, kun hoitaja työskentelee omalla erikoisalallaan perustehtävässä tai kun kouluttautuu erikoisosaajaksi ja hyödyntää koulutusta työssään.
Esimerkiksi Ruotsissa perustehtävän tekemiseen on olemassa tentit eri urapolun vaiheisiin noviisista ekspertiksi ja tenttimisten myötä palkka kehittyy.
Olen sitä mieltä, että tämänkaltainen malli nostaisi hoitotyön osaamisen profiilia. Hoitotyöllä ja lääketieteellä yhteinen nimittäjä on potilas, jota hoidetaan yhdessä rinnakkaisina tieteenaloina, ei erillisinä. Lääkärit eivät ole hoitajien yläpuolella, vaan työtä tulee tehdä yhteisesti, samassa rintamassa. Uskon, että urapolkumalli edistäisi sekä hoitotyön pito- että vetovoimaa.
Heidi Aaltonen
Kirjoittaja on Varsinais-Suomen vihreän aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja ja aluevaltuuston 2. varapuheenjohtaja
Heidi Aaltonen Varsinais-Suomen vihreiden aluevaltuustoryhmän puheenjohtajaksi
Vihreiden aluevaltuustoryhmä päätti muutoksista puheenjohtajistossaan.
Varsinais-Suomen aluevaltuuston varapuheenjohtaja Heidi Aaltonen nimettiin aluevaltuuston vihreän valtuustoryhmän puheenjohtajaksi. Hän on jo aiemmin sijaistanut kansanedustaja Sofia Virtaa valtuustoryhmän puheenjohtajana. Virta väistyy nyt puheenjohtajistosta kansanedustajan tehtävien hoitamisen vuoksi.
– Meillä on osaava aluevaltuustoryhmä, jota luotsaan suurella ylpeydellä. Tämän vuoden aikana hyvinvointialueella on tavoitteena rakentaa palvelustrategia, jonka pohjalta tullaan tekemään palveluverkko. Meidän ryhmämme haluaa tuoda strategiaan kädenjälkensä erityisesti palveluiden saavutettavuuden, yhdenvertaisuuden ja hyvinvoivan henkilöstön näkökulmasta, Heidi Aaltonen kertoo.
Varsinais-Suomen vihreän valtuustoryhmän puheenjohtajiston muodostavat raisiolainen osastonhoitaja Heidi Aaltonen, turkulainen apulaispormestari Elina Rantanen ja turkulainen terveyskeskuslääkäri Konsta Nylander.
Ehdokkaiden näkemys: Keskusteleva yhteistyö on kaiken perusta
Vihreiden tulos eduskuntavaaleissa oli huono kaikkialla Suomessa, vaikkakin Varsinais-Suomessa Vihreiden tulos laski vaalipiireistä prosentuaalisesti vähiten. Tappio on tunnustettu, ja vaalien jälkeen on käyty jälkipyykkiä niin valtakunnallisesti kuin paikallisestikin. Varsinais-Suomen uusi varakansanedustaja, vihreiden sitoutumaton ehdokas Elisa Aaltola on vaalien jälkeen esittänyt Vihreiden kampanjasta väitteitä, joista osa on loukkaavia meitä ehdokkaita ja kampanjointiin osallistuneita vapaaehtoisia kohtaan. Näin ollen koemme, että meillä on sekä oikeus että velvollisuus kertoa näkemyksemme tapahtuneesta.
Aaltola ei osallistunut piirin järjestämään purkutilaisuuteen, jossa oli tarkoitus keskittyä vaalien jälkeisten tunteiden käsittelyyn yhdessä, vaan hän avautui omasta pettymyksestään sosiaalisessa mediassa. Aaltola on antanut ymmärtää, että syy sille, ettei hän tullut valituksi eduskuntaan, oli ehdokaslistan heikkous. Ehdolle asetettujen henkilöiden lista on kokonaisuus, jossa jokaisella ehdokkaalla on omat vahvuutensa. Ehdokaslista muodostetaan ehdolle haluavien joukosta parhaaksi katsotulla tavalla. Kunkin ehdokkaan tarkoitus on saada liikkeelle omanlaisiaan äänestäjiä. Vihreiden sitoutuminen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseen näkyy myös ehdokasasettelussa, ja meillä olikin ehdokkaina monipuolinen joukko vihreitä.
On kohtuutonta edellyttää, että kaikilla ehdokkailla olisi samanlaiset mahdollisuudet kampanjoida. Lähdemme kaikki vaalikampanjointiin eri lähtökohdista. Joillakin ehdokkailla on pieniä lapsia, osalla paljon läsnäoloa vaativa työ ja toisilla taas sairauksia tai vammoja. Yksi ehdokkaistamme oli äänestysviikolla kertausharjoituksissa. Kaikki edellä mainittu vaikuttaa siihen, kuinka paljon aikaa kukin ehdokas voi kampanjalle antaa. Haasteelliset olosuhteet eivät tee ehdokkaasta huonoa. Lisäksi on tunnistettava, mikä merkitys ehdokkaiden varallisuusasemalla, kampanjabudjetin suuruudella ja ehdokkaiden tunnettuudella on kampanjoinnin lähtötilanteessa. Demokratian toteutumisen kannalta on kuitenkin keskeistä, että ehdolla voi aidosti olla ihmisiä erilaisista taustoista. Piiri kannustikin eri lähtökohdista ponnistavia ehdokkaita rakentamaan itsensä näköistä kampanjaa omien resurssien ja voimavarojen rajoissa. Jokainen tekee omaa kampanjaa, mutta yhteisenä tavoitteena on silti kerätä mahdollisimman suuri äänisaalis koko porukalle. Ulkoapäin on mahdotonta nähdä kaikkea sitä työtä, joka tapahtuu kulisseissa.
Aaltolan väitteet vaalikahvilan kieltämisestä eivät pidä paikkaansa. Kyseessä oli piirin suositus, joka johtui siitä, että usean ehdokkaan vuokraamassa tilassa ei ollut esteetöntä WC-tilaa. Tilan käyttäminen olisi rikkonut yhdenvertaisuuslakia. Ilman lainsäädännön asettamia reunaehtojakin on vihreiden arvojen mukaista, että avoimet poliittiset tapahtumat ovat saavutettavia kaikille. Kaikki tilan vuokranneet ehdokkaat olivat mukana päättämässä siitä, että tilaa ei käytetä vaalikahvilana.
Kuulimme jälkikäteen, että Aaltola oli myös kokenut itsensä kampanjan aikana ulkopuoliseksi ja joutuneensa muiden ehdokkaiden kyräilemäksi. Tämä ei missään nimessä ole ollut tarkoituksellista. On kuitenkin mahdotonta vaikuttaa asiaan, josta ei ole tietoinen. Meillä vihreillä on aina ollut tapana tehdä yhteistyötä ja välttää keskinäistä kilpailua. Aiemmissa vaaleissa olemme saaneet hyvää palautetta nimenomaan ehdokkaiden välillä vallitsevasta hyvästä yhteishengestä. Myös näissä vaaleissa kampanjointi perustui monien ehdokkaiden osalta yhteistyöhön. Koska jokainen ehdokas oli valittu ehdolle erilaisten vahvuuksien ansiosta, jaoimme toinen toistemme esitteitä ja tarvittaessa suosittelimme äänestäjille toista ehdokasta, usein myös Aaltolaa. Kampanjatelttojen ja vaalimökin tulee näyttäytyä kansalaiselle koko puolueen kampanjapaikkana, jossa esitellään tasapuolisesti kaikkia vihreitä ehdokkaita. Tähän pyrkiminen ei ollut osoitus yhteistyökyvyttömyydestä tai kateudesta, vaan mahdollisimman tasavertaisen näkyvyyden antamisesta kaikille.
Emme halua kritisoida Aaltolan kampanjaa tehneitä vapaaehtoisia. Olemme vilpittömän iloisia siitä, miten moni aktivoitui kampanjoimaan vihreiden arvojen puolesta. Toivomme näkevämme mahdollisimman monia näistä ihmisistä mukana Vihreiden toiminnassa myös jatkossa. Haluamme lisäksi kiittää jokaista Vihreiden kampanjassa tai piirissä vapaaehtoistyötä tehnyttä sekä piirin työntekijöitä. Vaalien tulos motivoi meitä kehittymään ja kirkastamaan viestiämme.
Kutsumme kaikki vihreän politiikan takana seisovat mukaan kehittämään puoluetta ja tekemään sellaisia vaalikampanjoita, joissa viestimme tavoittaa yhä laajemmin uusia ihmisiä.
Heidi Aaltonen, eduskuntavaaliehdokas 2023, aluevaltuutettu, aluevaltuuston vpj
Theresia Bilola, eduskuntavaaliehdokas 2023, politiikan tutkija, Turun kaupungin varavaltuutettu
Janna-Riia Koivu, eduskuntavaaliehdokas 2023, vara-aluevaltuutettu, Turun vihreät ry:n vpj
Rami Käkönen, eduskuntavaaliehdokas 2023, Maskun kunnanvaltuutettu ja kunnanhallituksen jäsen, Maskun vihreiden vpj, Varsinais-Suomen vihreiden hallituksen jäsen, Vapaaehtoisen maanpuolustuksen neuvottelukunnan varajäsen
Essi Lindberg, eduskuntavaaliehdokas 2023, vara-aluevaltuutettu
Riina Lumme, eduskuntavaaliehdokas 2023 ja 2019, Turun kaupunginvaltuutettu
Selinä Nera, eduskuntavaaliehdokas 2023, Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden pj, Turun vammaisneuvoston vpj
Saija Porramo, eduskuntavaaliehdokas 2019 ja 2023
Ulriika Sundell, eduskuntavaaliehdokas 2023, lääkäri, vs. eläinlääkäri
Mirva Salonen, eduskuntavaaliehdokas 2023, Raision kaupungin varavaltuutettu ja sivistyslautakunnan jäsen, Varsinais-Suomen vihreiden hallituksen jäsen sekä yhdenvertaisuus ja turvallinen toimintaympäristö -vastaava
Ehdokkaiden tasavertainen kohtelu on Varsinais-Suomen vihreille kampanjan lähtökohta
Lausunto piirin kampanjan ympärillä käydystä keskustelusta:
Vihreiden eduskuntavaalikampanjaa Varsinais-Suomessa tehtiin suurella sydämellä ja valtavalla energialla. Lopputulos oli työmäärään nähden valitettavasti pettymys, kuten Vihreiden tulos muuallakin Suomessa. Piirijärjestö tekee seikkaperäisen sisäisen analyysin siitä, miksi tulos oli sellainen kuin oli.
Kampanjasta on kuitenkin yhden ehdokkaan toimesta julkisuudessa esitetty väitteitä, joihin on esitettävä tarkennuksia. Syytöksiä on kohdistettu käytännössä kaikkiin toimijoihin: piirin työntekijät, luottamushenkilöt, muut ehdokkaat ja heidän tukiryhmänsä.
Yksittäisiin syytöksiin reagoinnin sijaan tiivistämme periaatteet, joilla piirin yhteistä kampanjaa on tehty. Nämä periaatteet ovat olleet kaikkien ehdokkaiden tiedossa.
Kaikessa toiminnassa on painotettu ehdokkaille ja tukiryhmille, että Suomen vaalijärjestelmässä puolueen kampanja on käytännössä kaikkien ehdokkaiden yhteinen. Listan äänien kokonaismäärä ratkaisee valituiksi tulevien määrän.
Kaikkien ehdokkaiden tasavertainen kohtelu on Varsinais-Suomen vihreillä kampanjan keskeinen lähtökohta, joka on tuotu selkeästi ehdokkaiden tietoon. Piirin kampanjalla ei ole kärkiehdokkaita, vaan yhteiset resurssit jaetaan tasapuolisesti kaikkien ehdokkaiden välillä.
Ehdokkaiden omissa kampanjoissa käytettävissä olevat resurssit eroavat toisistaan. Ehdokaskoulutuksissa ja kaikessa muussakin toiminnassa tuodaan vahvasti esille, että vahva yhteistyö on kaikkien etu.
Vaalipaneeliedustukset jaettiin tasavertaisesti osaamisen, asiantuntemuksen ja tasapuolisuuden perusteella. Jokainen paneelivalinta perusteltiin avoimesti ehdokkaille. Osa ehdokkaista on tämän lisäksi saanut tunnettuuden tai ammatillisen tai muun roolinsa takia joihinkin paneeleihin suoria henkilökohtaisia kutsuja.
Vaalitapahtumien tärkein tehtävä on tarjota äänestäjille mahdollisuus tulla keskustelemaan ehdokkaiden kanssa suoraan, ja tätä tehtävää on pelisäännöissä painotettu. Saavutettavuus ja kaikkien äänestäjien yhdenvertaisuus on vihreille keskeinen arvo ja tavoite. Olemme ohjeistaneet toimijoitamme, että esteellisissä tiloissa pidetyt poliittiset tapahtumat ovat syrjiviä.
Vaalitoiminnassa paineet ja väsymys ovat kovat, ja eri toimijoiden väliset satunnaiset kiistat väistämättömiä. Yksittäisiin tapauksiin emme halua julkisesti ottaa kantaa, mutta kiistoihin on piirin toimesta puututtu ennakoivasti heti jos niistä on kuultu. Kaikki kiistat eivät tietenkään piirin tietoon asti ole tulleet.
Piiri on järjestänyt ehdokkaiden ensimmäisen yhteisen sisäisen vaalipurun heti tiistaina vaalisunnuntain jälkeen, ja yrittänyt ottaa yhteyttä kaikkiin ehdokkaisiin heti vaalien jälkeisellä viikolla. Lisäksi palautetta kerätään palautelomakkeella ja piiri järjestää tulevina viikkoina erilaisia keskustelutilaisuuksia kampanjasta ja tulevasta toiminnasta. Kampanjan toteutuksessa on tälläkin kerralla tunnistettu parannettavaa ja otamme saamamme palautteen huomioon seuraavaa vaalikampanjaa tehtäessä.
Piiri kiittää lämpimästi kaikki toimijoita kaikkien ehdokkaiden kampanjoissa. Te teitte valtavasti pyyteetöntä ja korkeatasoista työtä. Ilmapiiri piirissä on tappiosta huolimatta energinen ja tulevaisuuteen katsova. Toivotammekin sekä näissä vaaleissa kannuksensa ansainneet rautaiset toimijat että uudet innokkaat vapaaehtoiset mukaan parantamaan maailmaa vihreässä toiminnassa – seuraavat vaalit kolkuttelevat jo ovella!
Pekka Heikkilä, piirin puheenjohtaja
Jesse Kareinen, eduskuntavaalien vaalipäällikkö
Jyri-Petteri Paloposki, vaalityöryhmän puheenjohtaja
Jakke Mäkelä, vaalityöryhmän puheenjohtaja
Sofia Virran valtuustoaloite lapsistrategian alueellisesta toimeenpanosta Varsinais-Suomessa
Kansanedustaja Sofia Virta (vihr.) teki tänään Varsinais-Suomen hyvinvointialueen valtuustossa aloitteen kansallisen lapsistrategian alueellisesta toimeenpanosta.
Aloitteen mukaan kansallisen lapsistrategian alueellisesta toimeenpanosta tulee huolehtia osana Varsinais-Suomen hyvinvointialueen hyvinvointialuestrategiaa ja palvelustrategiaa ja näin edistää lapsen oikeuksia kunnioittavan, lapsi- ja perhemyönteisen hyvinvointialueen rakentumista.
—
Aloitteen teksti:
Valtuustoaloite lapsistrategian alueellisesta toimeenpanosta
Kansallisen lapsistrategian tavoitteena on lapsen oikeuksia kunnioittava yhteiskunta ja YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen toimeenpanon edistäminen. Suomen ensimmäinen kansallinen lapsistrategia laadittiin parlamentaarisessa yhteistyössä laajan asiantuntiajoukon osaamista hyödyntäen ja se julkaistiin vuonna 2021. Strategia pohjaa lasten, nuorten ja perheiden asemaa koskevaan tietopohjaan sekä perus- ja ihmisoikeusvelvoitteisiin. Strategia ylittää hallituskaudet, ja kukin hallitus laatii toimeenpanosuunnitelman strategian linjausten toteuttamiseksi. On tärkeää, että valtion lisäksi myös hyvinvointialueiden ja kuntien strategiatyössä otetaan huomioon lapsistrategian periaatteet ja linjaukset.
Valtuutettuina on vastuullamme huolehtia siitä, että alueemme kaikkien lasten oikeudet voivat toteutua täysimääräisesti. Tâma vaatii lapset ja nuoret huomioivaa päätöksentekoa sekä konkreettisia toimia, sillä lapsen etu ja oikeudet eivät toteudu itsestään. Meillä on Varsinais-Suomessa kaikki valmiudet varmistaa. että olemme lapsen oikeuksista tinkimätön, lapsiystävällinen hyvinvointialue.
Edellä perusteltuun pohjaten me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että
Kansallisen lapsistrategian alueellisesta toimeenpanosta tulee huolehtia osana Varsinais-Suomen hyvinvointialueen hyvinvointialuestrategiaa ja palvelustrategiaa ja näin edistää lapsen oikeuksia kunnioittavan, lapsi- ja perhemyönteisen hyvinvointialueen rakentumista.